Elinsiirtolääkkeistä apua COVID-19-tautiin?
Koronavirus 28.04.2020 08:25 TARU VANHALA INGIMAGE
Suomessa käynnistyy tutkimus hylkimisenestolääke syklosporiini A:n ja takromuusin tehosta koronavirukseen.
HUS ja Helsingin yliopisto aloittavat tutkimuksen, jossa selvitetään, suojaavatko hylkimisenestolääkkeet syklosporiini A tai takrolimuusi koronavirukselta ja estääkö jompikumpi lääkkeistä COVID-19-taudin vaikean muodon kehittymisen. Lisäksi selvitetään kroonisen C-hepatiitin hoidossa käytettävän alisporivir-lääkkeen mahdollista tehoa koronaviruksen hoidossa.
Idea tutkimukseen saatiin maaliskuussa Euroopan koronakriisin keskiöstä, Italiasta. Lapsilla, joilla on tehty elinsiirto, ja joilla on lääkityksenä syklosporiini ja takrolimuusi, ei ole todettu COVID-19-tautia.
Tukea hypoteesille antavat myös syklosporiinista vuoden 2003 SARS-epidemian aikana tehdyt havainnot. Lääkkeen todettiin estävän SARS-CoV -viruksen muodostumista tai lisääntymistä soluissa.
T-solut syynissä
HUSin tutkimukseen rekrytoidaan terveen kontrolliryhmän lisäksi kaksi potilasryhmää, joihin kumpaankin kuuluu 20 yli 40-vuotiasta henkilöä, joille on tehty munuaissiirto ja jotka eivät ole sairastaneet covid-19-tautia.
Tutkimukseen osallistuvien verinäytteestä eristetään T-soluja. COVID-19-taudin vaikeissa muodoissa juuri elimistön immuunipuolustukseen kannalta tärkeiden T-solujen määrä vähenee huomattavasti.
Sekä terveiden verrokkiryhmäläisten että hylkimisenestolääkkeitä käyttävien potilaiden T-soluja altistetaan SARS-CoV-2-virusinfektiolle. Näin saadaan tietoa viruksen pääsyä soluihin, sen monistumista soluissa sekä lääkityksen mahdollisia vaikutuksia näihin.
Tutkimusaineiston kerääminen aloitetaan HUS:in munuaispoliklinikalla kevään kuluessa ja alustavia tuloksia saadaan jo alkukesästä. Koko tutkimusaineiston arvellaan olevan koossa ensi keväänä.
Tarve löytää COVID-19 -tautiin tehoava lääke on suuri. Toistaiseksi mikään olemassa oleva lääke ei ole osoittanut kiistatonta tehoa viruksen ehkäisyssä tai sen aiheuttaman taudin hoidossa.
Edes paljon huomiota saanut hydroksiklorokiini ei ole tutkimuksissa osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi. Euroopan lääkevirasto EMA on viime aikoina nostanut esille lähinnä sen käyttöön liittyvät vakavat haittavaikutukset.
Mediuutiset haastaa apteekit mukaan Kiitä kollegaa -kampanjaan
|
Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet
|
Antibioottialtistus raskauden aikana yhteydessä varhain alkavaan Crohnin tautiin
|
Liikakilot yhteydessä munuaisten toiminnan heikentymiseen
|
Hila: Migreenilääke Aimovig saa korvattavuuden
|
Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa
|
Aamiainen ei auta laihduttamaan – saattaa jopa lihottaa
|
Muutoksia lääkelakiin – päihdepotilaiden apteekkisopimukset jatkuvat kuten ennenkin
|
Lääkevarmennusjärjestelmä otetaan käyttöön lauantaina
|
STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen
|
Orionin verenpainelääkkeitä vedetään pois apteekeista
|
Espoo harkitsee koneellista annosjakelua pakolliseksi hoivapalveluihin
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Intensiivinen verenpainehoito saattaa ehkäistä muistin heikkenemistä
|
Koulun liikuntatyö vuoden terveysteko
|
Suomalainen resepti kelpaa Viron apteekeissa
|
Terveystalo avasi Pandoran lippaan
|
Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa
|
Melkein joka kymmenes syöpä johtuu lihavuudesta
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!
|
Brexitiin on varauduttu sosiaaliturvassa ja lääkehuollossa
|
Norjan lääkepula pahenee
|
Lääke-euron uusjako
|
Murskaus loppui, vointi parani
|
Venäläiset tulevat
|
Lennokas tarina apteekkiketjusta
|
Lääkemyynti kääntyi kasvuun
|
Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta
|
Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon
|