eArkistoa tarvitaan
05.05.2011 08:10
OLEN VIIME VIIKKOJEN aikana joutunut käyttämään julkisia ja yksityisiä terveyspalveluita polvitaipeen laskimotukoksen takia. Onneksi tukos havaittiin ajoissa ennen kuin äityi kunnon tulpaksi.
Työterveyslääkäri lähetti kuitenkin varmuuden vuoksi sairaalan polille hoidon tarpeen arviointiin. Muutaman tunnin jälkeen selvisi, että kotihoidolla selvitään: Klexanea aluksi mahanahkaan, Marevan-kuuri päälle ja parin päivän päästä labraan INR-mittaukseen.
Ensimmäisellä käynnillä, vajaan tunnin jonotuksen jälkeen, laboratoriohoitaja yllätti kertomalla, että ”verinäytettä ei voida ottaa, kun koneella ei ole lähetettä”. Sairaalan virheestä huolimatta taivuttelin hoitajan kuitenkin näytteen ottamaan.
Sitten loppuivat ”napapiikit”, ja piti saada resepti uudelle pakkaukselle. Puhelinresepti järjestyi, mutta apteekissa havaitsin, että tieto annostuksesta ei ollut välittynyt tk-lääkärille. Päätin noudattaa sairaalalääkärin enkä reseptin ohjetta.
Tuntui turhauttavalta jonottaa useana päivänä ensin aamulla labraan ja sitten iltapäivällä puhelimitse ”omahoitajalle” saadakseen tietää aamun INR-lukeman ja sen, millä Marevan-annoksella hoitoa jatketaan.
Selkeä parannus olisi, jos tiedot saisi halutessaan tekstiviestinä kännykkään niin kuin esimerkiksi mökkikunnan sairaanhoitopiirissä jo saakin. Kiitos vaan Pirkanmaan laboratoriokeskukselle hyvästä palvelusta pääsiäislauantaina! Sekin vähentäisi turhauttavaa jonotusta, jos labra hoitaisi työssäkäyvät alta pois aamun ensimmäisinä tunteina.
Viimeinen pisara päätökselle siirtää hoito ja hoidon seuranta työterveyshuoltoon oli puolentoista tunnin jonotus puhelimessa ”omahoitajalle”. Ministeriö patisteli hiljattain kuntia huolehtimaan siitä, että terveyskeskukseen saa puhelimitse yhteyden alle viidessä minuutissa. Kaukana ollaan.
On ollut hämmentävää nähdä käytännössä, miten huonosti tieto liikkuu terveydenhuollon yksiköiden välillä, vaikka siitä olisi erikseen sovittu, ja miten turhaan ihmisiä jonotutetaan joka ainoassa julkisen terveydenhuollon palvelupisteessä.
Sähköinen potilastiedon arkisto (eArkisto) tulee parantamaan ajantasaisen potilastiedon saatavuutta hoitotilanteissa, mutta miten turhasta jonottamisesta päästäisiin eroon? Rahasta se ei ole kiinni, vaan enemmänkin tahdosta.
Ei ole ihme, että työssäkäyvät hoidattavat itsensä mieluummin työterveyshuollossa, jossa ei yleensä tarvitse jonottaa.
Erkki Kostiainen
Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
Erkki Kostiainen 05.05.2011 12:43
Ihan sama ajatus tuli mieleen siinä jonottaessani. Ilman muuta olisin ostanut palvelun apteekista, jos se olisi ollut mahdollista.
Nepaliin apua myös Rajamäen apteekista
|
SSRI-lääkkeet alkuraskaudessa eivät lisää epämuodostumia
|
120-vuotias Tamro etsii uusia väyliä
|
Asiakas voi uudistaa reseptinsä kohta Omakannan kautta
|
Stumppaus kannattaa vielä eläkkeelläkin
|
Midatsolaami vaihtokelpoisten listalle
|
Mika Vidgrénistä apteekkineuvos
|
TBE-tartuntoja Suomessa ennätysmäärä
|
EU-tuomioistuin arvioi lääkkeiden sopimusvalmistusta
|
Aluksille lakisääteinen laiva-apteekki
|
Malmin apteekki taas auki
|
Farmaseuttinen yhdistys jakoi apurahoja
|
Ruotsi maksoi kovan hinnan kokeilustaan
|
Nikotiinihoidon teho ei parane puolen vuoden jälkeen
|
Ruotsi vetää osan särkylääkkeistä takaisin apteekkeihin
|
Apteekkaripäivillä ennätysmäärä kävijöitä – katso kuvat
|
Tutkimus: Enemmistö pitäisi itsehoitolääkkeet apteekissa
|
APTEEKKI-brändityön luotsi palkittiin
|
Apteekkaripäivät käynnistyivät
|
Aika uudistua
|
Heikki Pälven pitkät kädet
|
Vesa Kujala Apteekkariliiton farmaseuttiseksi johtajaksi
|
Sisäkatto murtui Malmin apteekissa
|
Apteekkiala ja Lääketeollisuus kannattavat yhteistyön avoimuutta
|
Erikoiskaupan liitto lakkautetaan
|
NSAID-lääkkeet ehkä riski verenpainepotilaille
|
Hitaasti ja tuella irti tupakasta
|
Pelastaako palvelupiste kyläkauppoja kuolemalta?
|
Yksi tarina: Yhä paheneva uniongelma
|
Terveyspiste on terkkarin kumppani
|
YTY 05.05.2011 11:49
Lääkehoidon toteutumista kuvaavat mittaukset, kuten INR, ja sitä seuraava annoksen säätäminen sopisivat hyvin farmaseuttisen henkilöstön tehtäviksi. Niille potilaille, jotka eivät halua jonottaa, pieni maksu ei olisi este. Esimerkiksi minä olisin maksanut mielelläni, kun veteraani-isäni lähete puuttui eikä minun charmini riittänyt näytteenottoon.
Meidän itsemme pitää kehittää tämä toimintamalli ja neuvotella sen soveltaminen, koska epäilen, että lääkärien ajatuksissa vaihtoehdot ovat vain terveyskeskus tai potilas itse. Koulutustamme tunnetaan niin huonosti. Eikö tämä olisi uusi ammatillinen mahdollisuus?
Erkki, tulisitko Sinä apteekkiin mittaukseen?