eArkistoa tarvitaan
05.05.2011 08:10
OLEN VIIME VIIKKOJEN aikana joutunut käyttämään julkisia ja yksityisiä terveyspalveluita polvitaipeen laskimotukoksen takia. Onneksi tukos havaittiin ajoissa ennen kuin äityi kunnon tulpaksi.
Työterveyslääkäri lähetti kuitenkin varmuuden vuoksi sairaalan polille hoidon tarpeen arviointiin. Muutaman tunnin jälkeen selvisi, että kotihoidolla selvitään: Klexanea aluksi mahanahkaan, Marevan-kuuri päälle ja parin päivän päästä labraan INR-mittaukseen.
Ensimmäisellä käynnillä, vajaan tunnin jonotuksen jälkeen, laboratoriohoitaja yllätti kertomalla, että ”verinäytettä ei voida ottaa, kun koneella ei ole lähetettä”. Sairaalan virheestä huolimatta taivuttelin hoitajan kuitenkin näytteen ottamaan.
Sitten loppuivat ”napapiikit”, ja piti saada resepti uudelle pakkaukselle. Puhelinresepti järjestyi, mutta apteekissa havaitsin, että tieto annostuksesta ei ollut välittynyt tk-lääkärille. Päätin noudattaa sairaalalääkärin enkä reseptin ohjetta.
Tuntui turhauttavalta jonottaa useana päivänä ensin aamulla labraan ja sitten iltapäivällä puhelimitse ”omahoitajalle” saadakseen tietää aamun INR-lukeman ja sen, millä Marevan-annoksella hoitoa jatketaan.
Selkeä parannus olisi, jos tiedot saisi halutessaan tekstiviestinä kännykkään niin kuin esimerkiksi mökkikunnan sairaanhoitopiirissä jo saakin. Kiitos vaan Pirkanmaan laboratoriokeskukselle hyvästä palvelusta pääsiäislauantaina! Sekin vähentäisi turhauttavaa jonotusta, jos labra hoitaisi työssäkäyvät alta pois aamun ensimmäisinä tunteina.
Viimeinen pisara päätökselle siirtää hoito ja hoidon seuranta työterveyshuoltoon oli puolentoista tunnin jonotus puhelimessa ”omahoitajalle”. Ministeriö patisteli hiljattain kuntia huolehtimaan siitä, että terveyskeskukseen saa puhelimitse yhteyden alle viidessä minuutissa. Kaukana ollaan.
On ollut hämmentävää nähdä käytännössä, miten huonosti tieto liikkuu terveydenhuollon yksiköiden välillä, vaikka siitä olisi erikseen sovittu, ja miten turhaan ihmisiä jonotutetaan joka ainoassa julkisen terveydenhuollon palvelupisteessä.
Sähköinen potilastiedon arkisto (eArkisto) tulee parantamaan ajantasaisen potilastiedon saatavuutta hoitotilanteissa, mutta miten turhasta jonottamisesta päästäisiin eroon? Rahasta se ei ole kiinni, vaan enemmänkin tahdosta.
Ei ole ihme, että työssäkäyvät hoidattavat itsensä mieluummin työterveyshuollossa, jossa ei yleensä tarvitse jonottaa.
Erkki Kostiainen
Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
Erkki Kostiainen 05.05.2011 12:43
Ihan sama ajatus tuli mieleen siinä jonottaessani. Ilman muuta olisin ostanut palvelun apteekista, jos se olisi ollut mahdollista.
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|
YTY 05.05.2011 11:49
Lääkehoidon toteutumista kuvaavat mittaukset, kuten INR, ja sitä seuraava annoksen säätäminen sopisivat hyvin farmaseuttisen henkilöstön tehtäviksi. Niille potilaille, jotka eivät halua jonottaa, pieni maksu ei olisi este. Esimerkiksi minä olisin maksanut mielelläni, kun veteraani-isäni lähete puuttui eikä minun charmini riittänyt näytteenottoon.
Meidän itsemme pitää kehittää tämä toimintamalli ja neuvotella sen soveltaminen, koska epäilen, että lääkärien ajatuksissa vaihtoehdot ovat vain terveyskeskus tai potilas itse. Koulutustamme tunnetaan niin huonosti. Eikö tämä olisi uusi ammatillinen mahdollisuus?
Erkki, tulisitko Sinä apteekkiin mittaukseen?