Dramaattista kuntapolitiikkaa
29.04.2011 09:00
HOHHOIJAA, siis voiko olla tylsempää aihetta! Näin ennakkoluuloinen oli asenteeni, kun aloin valmistella toukokuun Apteekkarilehteen juttukokonaisuutta kuntakentän rakennemuutoksesta, väestön ikääntymisestä ja maan sisäisestä muuttoliikkeestä.
Vaan kuinka väärässä olinkaan! Näiden ilmiöiden seuraukset ovat hyvin kiehtovia ja ne koskettavat meistä jokaista.
Ennen aiheeseen tutustumista olin pitänyt itsestäänselvyytenä, että maaseudun pikkukunnissa asuvilla on tasapuolisuuden nimissä oltava yhtä kattavat hyvinvointipalvelut kuin taajamissakin. Enää en pidä sitä lainkaan välttämättömänä, koska tulevaisuudessa siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.
Nyt tiedän, että espoolaisena veronmaksajana olen mukana kustantamassa haja-asutusalueiden palveluja. Jokunen sentti tai sen sadasosa saattaa mennä esimerkiksi eteläpohjalaiseen Isojoen kuntaan, joka tarvitsee peruspalvelujen turvaamiseksi huimasti tukea muilta kunnilta ja valtiolta. Peräti 48 prosenttia Isojoen kunnan menoista korvataan valtionosuuksilla. Jos näin ei tehtäisi, pitäisi isojokelaisten kunnallisveroprosentin olla yli 60.
Isojoen kaltaisia kuntia on maassamme reilut sata, ja mikä pelottavinta, koko Suomi tulee olemaan samassa tilanteessa vuonna 2030.
Suuri kysymys on, millä tavalla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pystytään turvaamaan kuntasektorilla ja nykyisellä verorahoitteisella järjestelmällä. Verotulojen määrä vähenee huolestuttavaa vauhtia väestön ikääntyessä. Parinkymmenen vuoden kuluttua väestöllinen huoltosuhde on vääristynyt niin, että jokaista alle 15-vuotiasta lasta kohden on elätettävänä kaksi yli 65-vuotiasta.
Kuntaliiton mukaan nykyisillä resursseilla ja kasvavalla palvelutarpeella Suomi ei selviä. Verotulojen lisäksi puuttuu työntekijöitä. Jos hyvinvointipalvelut halutaan säilyttää nykyisellään, uusista työelämään tulevista nuorista 70 prosenttia pitäisi palkata kuntiin.
Koska kukaan ei maksa Suomelle ”valtionosuuksia”, palveluja täytyy tehostaa ja siihen ainoa lääke tuntuu olevan kuntien yhdistämisen. Maassamme on nyt 336 kuntaa, mutta puolueiden näkemysten mukaan sopiva määrä olisi 110–250.
Apteekkien näkökulmasta kuntarakenteen muutos voi olla dramaattinen. Monelle kuntien yhdistäminen tulee merkitsemään sitä, että vieressä sijaitseva terveysasema lopettaa toimintansa tai supistaa merkittävästi aukioloaikojaan.
Tämän ovat saaneet kokea jo esimerkiksi Jyväskylän seudun apteekkarit, joista eräs harmittelee pian ilmestyvässä Apteekkarilehdessä, että hänen olisi pitänyt seurata tarkemmin kuntapolitiikkaa.
Vielä ei ole liian myöhäistä ravistaa ennakkoluulojaan ja innostua oman kunnan asioiden seuraamisesta.
Tulevaa kehitystä ei voi vastustaa, mutta siihen on mahdollista mukautua. Kuntapolitiikan kiemuroista perillä oleva saattaa voittaa muutaman kuukauden lisäaikaa, mikä voi olla apteekin sopeutumisen kannalta ratkaisevaa.
Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.
Osallistu keskusteluun
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|