Digistrategia tukee apteekkien palveluiden kehittämistä

Apteekkien digikehityksellä halutaan turvata lähipalvelut ja tukea ikääntyneiden pärjäämistä kotona.

Suomalaiset apteekit ovat jo pitkällä digitalisaation hyödyntämisessä, ja tulevaisuudessa apteekkien digitaaliset palvelut kasvavat entisestään.

Kasvun tueksi Suomen Apteekkariliitto on julkaissut apteekkialan oman digitalisaatiostrategian.

Strategia lähtee siitä, että kaikkia palvellaan – niin diginatiiveja kuin niitäkin, joille sähköiset palvelut ovat vieraita, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala kertoo.

Kuten muillakin terveydenhuollon ratkaisuilla, myös apteekkien digikehityksellä halutaan tukea ikääntyneiden pärjäämistä kotona.

– Lääkkeet voidaan kuljettaa vanhuksille tarvittaessa kotiin, jopa valmiiksi annosjaeltuina. Lääkkeiden oikeasta käytöstä ja muista pulmista voidaan keskustella joko chatin tai puhelimen avulla,  Kujala kuvailee.

Lääkehoidon tavoite esiin

Digiratkaisujen halutaan tehostavan lääkehoidon tavoitteiden toteutumista.

Apteekit ehdottavatkin, että jatkossa lääkkeen määräämisen yhteydessä määriteltäisiin myös lääkehoidon tavoite.

Tavoitteen avulla asiakas ja apteekin farmasian ammattilainen voisivat seurata lääkehoitojen onnistumista.

– Tavoitteen toteutumisen merkitys kasvaa ensi vuoden alusta entisestään, kun lääkereseptien voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen, Kujala huomauttaa.

Voimassaolon pidennys tulee vähentämään asiakkaiden lääkärikäyntejä.

– Jos apteekilla olisi tiedossa lääkehoidon tavoite, se parantaisi apteekin palvelua ja neuvontaa ja helpottaisi sen varmistamista, että lääkehoitoa voidaan jatkaa turvallisesti ilman lääkärin tapaamista.

Digiratkaisujen avulla myös lääkitystiedot on aiempaa helpompi pitää ajantasaisena.

Tietokannoista tukea yksilölliseen neuvontaan

Apteekin neuvontaa tuetaan jatkossa yhä paremmilla tietokannoilla ja digitaalisilla neuvontatyökaluilla.

Jo nyt apteekin tietojärjestelmä hälyttää, mikäli asiakkaan lääkityksessä on riski lääkkeiden yhteisvaikutuksista.

Hälytyksen tulkintaan tarvitaan kuitenkin farmaseuttista asiantuntemusta.

– Asiakkaan kanssa keskustelemalla voidaan kartoittaa todellinen riski. Vain murto-osa hälytyksistä vaatii soiton hoitavalle lääkärille ja lääkitysmuutoksen. Usein yhteisvaikutusriski voidaan välttää ottamalla lääkkeet eri aikaan, ja farmasian ammattilainen osaa tämän asiakkaalle neuvoa, Kujala kertoo.

Jotta apteekissa saadut neuvot pysyisivät muistissa kotonakin, lääkehoidon onnistumista voidaan tukea myös erilaisilla muistutuksilla ja uusilla digitaalisilla palveluilla.

– Tulevaisuudessa asiakkaat voivat saada nykyistä enemmän juuri heitä kiinnostavaa tietoa, ja apteekki voi muistuttaa, kun on aika hankkia seuraava lääke-erä tai kun on aika ottaa lääke, Kujala kuvailee.

Terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkuudet kasvavat

Apteekit haluavat panostaa yksilöasiakkaiden lisäksi terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkuuksien hoitoon.

Kotihoidon ja erilaisten hoitokotien tarpeisiin halutaan kehittää toimivat digitaaliset tilaus-, täydennys- ja muistutuskanavat.

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tukea myös ihmisen kotiutumista laitoshoidosta ja varmistaa aloitetun lääkityksen jatkuminen keskeytyksettä.

Myös yhteydenpitoa lääkärin ja julkisen terveydenhuollon kanssa voidaan tehostaa kehittämällä oma tietoturvallinen viestijärjestelmä esimerkiksi osaksi Kanta-palveluita.

– Toiveenamme on, että apteekki voi jatkossa kirjata lääkehoidon kannalta merkityksellisiä tietoja lääkärin työn tueksi suoraan järjestelmään, Kujala kertoo.

Verkkopalvelu yleistyy, katoaako lähiapteekki?

Kun asiointi verkkoapteekeissa yleistyy ja terveyspalveluita keskitetään yhä suurempiin yksiköihin, häviääkö paikallinen apteekkipalvelu kokonaan?

Kujala vakuuttaa, että ei.

– Apteekkeja tarvitaan tulevaisuudessakin ympäri Suomen. Vaikka verkkoapteekeissa asiointi yleistyy, on toiminta jatkossakin lähipalvelua asiakkaalle.

Näin siksi, että lääkkeiden toimittaminen läheltä on turvallisuuden ja nopean saatavuuden kannalta paras ratkaisu.

– Osa lääkehoidoista on aloitettava välittömästi ja osa lääkkeistä on taas niin herkkiä, että ne eivät kestä rajuja kuljetusolosuhteita. Tällöin lääkkeet on hankittava edelleen henkilökohtaisesti omasta lähiapteekista.

Piloteista tukea palveluiden kehittämiseen

Jo nyt muutamista apteekeista voi saada terveyden- tai sairaanhoitajan palveluita tai ottaa suojatun yhteyden etälääkäriin.

Kokemukset näistä tuovat arvokasta tietoa palveluiden laajentamisen tueksi.

– Jos tulevaisuudessa muita terveyspalveluita keskitetään, voi apteekki toimia terveydenhuoltopalveluiden monipuolisena lähipisteenä, josta saa lääkkeiden ja lääkeneuvonnan lisäksi etälääkärin ja terveydenhoitajan palvelua, Kujala toteaa. 

Digitalisaatio apteekeissa

• Ensi vuoden alusta lähtien kaikki Suomessa kirjoitetut reseptit ovat sähköisiä.
  
  
• Apteekki näkee reaaliajassa, miten asiakkaan omavastuukertymä ja oikeudet lääkekorvauksiin muuttuvat.
  
  
• Ensi vuonna apteekki voi tarkistaa myös sosiaalitoimen maksusitoumukset.
  
  
• Asiakas voi jo nyt tarkastella omia lääkemääräyksiään ja uusia niitä tarvittaessa Omakannan kautta.
  
  
• Osa hoivakotien lääketilauksista tehdään nykyisin sähköisesti. Tämä yleistyy tulevina vuosina.
  
  
• Verkkoapteekkeja on jo yli 80 apteekilla, ja niiden kautta voi tilata myös reseptilääkkeitä turvallisesti ja jatkossa noutaa esimerkiksi noutolokerosta.
  
  
• Jo 150 apteekissa lääkevarastosta huolehtii varastoautomaatti. Virtuaalihyllyjä testataan muutamissa apteekeissa.

Katso video! Näin apteekki digitalisoituu >