Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

D-vitamiini unohtuu pienokaisilta

07.06.2010 08:20 IIRO KOSKELAINEN

Suomalaisille lapsille annetaan yhä yleisemmin vitamiineja, ravintolisiä ja rohdosvalmisteita, mutta D-vitamiinia saa suositusten mukaisesti vain noin puolet alle kolmivuotiaista lapsista.

Lähes joka toinen suomalainen lapsi saa vitamiinivalmisteita, ravintolisiä tai rohdosvalmisteita, selviää tuoreesta väestökyselystä. Etenkin vitamiinien, mutta myös ravintolisien ja rohdosvalmisteiden käyttö on yleistynyt kymmenen viime vuoden aikana.

Kyselyn mukaan suomalaisista alle 12-vuotiaista lapsista vitamiinivalmisteita saa 37 prosenttia ja ravintolisiä tai rohdosvalmisteita 10 prosenttia.

Vitamiineista yleisimmin annettava on D-vitamiini, erityisesti alle kolmevuotiaille lapsille. Kuitenkin vain noin puolet alle kolmevuotiaista saa D-vitamiinia, vaikka heille suositellaan päivittäistä ja ympärivuotista D-vitamiinilisää. Yhteensä D-vitamiinilisää sai joka viides alle 12-vuotias lapsi.

Monivitamiineja yli 2-vuotiaille

Myös monivitamiinivalmisteiden antaminen lapsille on yleistä; niitä annetaan noin 15 prosentille lapsista. Monivitamiinivalmisteiden käyttö on yleisintä yli kaksivuotiailla lapsilla.

Ravintolisistä ja rohdosvalmisteista lapsille annetaan yleisimmin kalaöljy- ja rasvahappovalmisteita sekä probiootteja, kuten maitohappobakteerivalmisteita.

Kalaöljy- ja rasvahappovalmisteita saa kuusi prosenttia ja probiootteja neljä prosenttia lapsista. Probioottien käyttö on yleisintä alle kolmevuotiailla lapsilla, kun kalaöljyvalmisteita puolestaan annetaan yleisimmin 7−11-vuotiaille lapsille.

Tutkimus on osa laajempaa väestötutkimusta, jossa selvitettiin alle 12-vuotiaiden lasten sairastavuutta, oireilua sekä itsehoito- ja reseptilääkkeiden käyttöä. Otoksena oli 6 000 suomalaista lasta, jotka poimittiin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla. Kyselyyn vastasi 4 032, joten vastausprosentti oli 67. Tulokset on julkaistu Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehden verkkojulkaisussa. (IK)

Artikkelin abstraktiin >