Bittiavaruuden nielaisemat

VIIME KESÄNÄ Brasiliassa järjestettiin jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Kisojen aikana YLE esitti koosteita myös menneiden vuosien turnauksista, ja huomioni kiinnittyi erityisesti peliasujen muutokseen. Esimerkiksi 70-luvun pelipaidat henkivät vielä epäkaupallisuutta siinä missä 90-luvun peliasut olivat teknisiä, mutta väljiä paitariepuja.

Ajan hammas puree armottomasti kulutustuotteisiin. Hetki sitten tyylikkäiltä näyttäneet tavarat ovat pian hauskoja muistoja menneiltä vuosilta.

Fyysistäkin ympäristöä nopeammin aika nakertaa verkkoa. Muutaman vuoden vanhat nettisivut ovat jo esihistoriaa. Kiinnostava kysymys on, miksi vanhojen verkkosivujen ominaisuudet eivät kierrä muoti-ilmiöinä samalla tavalla kuin menneiden vuosikymmenten kulttuurisisällöt – vaatetus, sisustus tai vaikka musiikki. On olemassa nettisivujen tietoista vanhentamista, mutta kovin laajasta ilmiöstä ei ole kyse.

Niin ikään nettisivujen kehityksen ja ympäröivän todellisuuden välisestä vuorovaikutuksesta kertoviin artikkeleihin törmää melko harvoin. Harvoin kuulee sanottavan, että tämän sivun taitto ilmentää 90-luvun kulttuuri-ilmapiiriä. Erilaisia tutkimuksia esimerkiksi 90-luvun helsinkiläisnuorten alakulttuureista kyllä löytyy, mutta varsinaiset sähköiset verkkomuseot tai arkistot ovat melko harvassa.

Kuinka moni muistaa tarkasti, millaista oli esimerkiksi varhaisen Facebookin tai Twitterin sosiaalinen kanssakäyminen? Entä kuka voisi kertoa luotettavasti näiden palveluiden alkuaikojen ilmapiiristä laajemmin?

Yhtenä syynä verkkosivujen historiallisen tarkastelun suhteelliseen niukkuuteen on tavoitettavuus. Vanhat verkkoalustat ja nettisivut eivät yleensä jää käyttäjiensä näkyville, vaan hautautuvat bittiavaruuteen.

Arvokas yritys taltioida verkkohistoriaa on Wayback Machine -niminen palvelu. Sen väitetään pitävän sisällään yli kymmenen miljardia sivua noin vuodesta 1996 lähtien. Arkiston avaamilta sivuilta havaitsee heti ajan kulumisen. Esimerkiksi 4. joulukuuta 2003 Suomen Apteekkariliiton sivut näyttivät tämän linkin mukaisilta. Eteenpäin on menty ja vauhdilla.

Visiitti Wayback Machinen sivuille osoittaa kouriintuntuvasti sen, että jokainen sivu päätyy lopulta sähköiseen romukoppaan. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun suunnittelee sivustouudistuksia ja niihin kiinnitettäviä resursseja. Ajan hammas ei säästä sähköistä ympäristöä.

Ilkka Salmela

Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.