Apteekkiväki rokotetaan ensimmäisten joukossa

Influenssa A(H1N1)v –rokotusten rokotusjärjestys on selvinnyt. STM:n pandemian koordinaatioryhmä pitää perusteltuna asiantuntijaryhmän ehdotusta, jonka mukaan ensin rokotetaan terveydenhuollon henkilökuntaa ja raskaana olevat, STM tiedottaa.

Ehdotuksen mukaan rokotusten anto aloitettaisiin infektiopotilaita tai infektioille alttiita potilaita hoitavasta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä sairaankuljetuksen henkilöstöstä ja apteekkien asiakaspalvelussa toimivista henkilöistä.

Infektio- ja päivystyspotilaita hoitavat altistuvat työssään virukselle moninkertaisesti muita enemmän, sillä sairastuneita neuvotaan hakeutumaan juuri heidän luokseen. Terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen suojaa myös niitä potilaita, joilla itsellään rokotteen teho voi olla heikko heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi.

Toisena rokotettavaan ryhmään kuuluisivat raskaana olevat naiset. Vaikka valtaosa raskaana olevista sairastaa lievän taudin, heillä on kuitenkin muita samanikäisiä suurempi riski vakavan taudinkuvan kehittymiseen.

Kolmantena rokotettaisiin sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kuukauden - 64 vuoden ikäiset. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus tai keuhkosairaus, metabolinen sairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti. Yli 65-vuotiailla sairastumisriski on pienempi kuin millään muulla väestön osalla. Alle 65-vuotiaiden ryhmässä valtaosalla vakavaan taudinkuvaan sairastuneista tai kuolleista oli jokin mainituista pitkäaikaissairauksista.

Neljäntenä rokotettaisiin terveet 6-35 kuukauden ikäiset lapset, sillä pienillä lapsilla on korkea sairastavuus, tauti on johtanut keskimääräistä useammin sairaalahoitoon ja he ovat tehokkaita tartuttajia.

Viidentenä rokotusvuorossa olisivat terveet 3-24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet. Onnistunut nuorten ikäluokkien rokottaminen on tärkein keino rajoittaa pandemian levinneisyyttä maassamme. Nuoria rokottamalla, ja siten ehkäisemällä vakavia tautitapauksia tässä ikäryhmässä, säästetään mahdollisimman paljon elinvuosia.

Kuudentena rokotettaisiin sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Tässä ikäluokassa sairastuvuus on influenssa A(H1N1)v -viruksesta kertyneiden tietojen valossa selvästi muita alhaisempi.

Koko väestön rokottamista
vielä pohditaan

Koko väestö on mahdollista rokottaa syksyn ja talven aikana. Tilanne ja koko väestön rokottamisen tarve kuitenkin arvioidaan, kun nähdään, kuinka tilanne kehittyy. Mikäli epidemiatilanne edelleen vaatii rokotusten jatkamista, rokotetaan seuraavaksi terveet 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat painottaen rokotusten aloittamista nuoremmista ikäryhmistä.

Kunnat järjestävät rokotukset pääsääntöisesti terveyskeskuksissa. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa rokotejakelusta kuntiin, ja kunnilla on vastuu tiedottaa rokotusjärjestelyistä paikallisesti. Tämänhetkisen tiedon perusteella on todennäköistä, että rokotukset päästään aloittamaan lokakuun loppupuolella.

Suomessa ei ole vielä influenssa A(H1N1)v -viruksen aiheuttamaa epidemiaa. Nopeita tapausmäärien lisääntymisiä tai laajoja yhteisötartuntoja ei ole havaittu. Varmistettuja influenssa A(H1N1)v -tartuntoja on todettu kaikkiaan 244. Epidemian alkamista voidaan hidastaa, jos kansalaiset noudattavat suositeltua hyvää käsi- ja yskimishygieniaa eivätkä ole sairaana päivähoidossa, koulussa tai työssä.

Valtionneuvoston asetus rokotusjärjestyksestä on tarkoitus antaa ensi torstaina. Järjestys on tehty lääketieteellisin perustein tämänhetkisen epidemiologisen tiedon valossa, ja se noudattaa pandemian varautumissuunnitelmassa tehtyjä linjauksia. Järjestyksestä päättäminen on tärkeää, koska rokotetta saadaan maahan pienissä erissä, ja rokotusten toteuttaminen vie useita kuukausia, STM:stä todetaan. (EK)