Apteekkineuvokselle koitti eläkepäivät
24.01.2012 18:20 JUHA HARJU
Apteekkien talous ja farmasian historia ovat olleet apteekkineuvos Marcus Ollin, 68, lempiaiheita.
– Aika aikaansa kutakin. Kun opiskelin farmasiaa 1960-luvun alussa, DNA ja sytokromit oli vasta löydetty. Nyt ne ovat jokapäiväistä asiaa lääkehoidoissa. Vaikka kuinka haluaisi pysyä kelkassa, se ei oikein hyvin onnistu 40 vuotta vanhalla koulutuksella, hän sanoo jäähyväishaastattelussaan tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä, jota hän itsekin toimitti vuosina 1969–1972.
Marcus Ollin ura apteekkarina alkoi vuonna 1986, kun hän otti vastaan Kuopion Puijon apteekin 43-vuotiaana. Luottamustehtävät Suomen Apteekkariliitossa, Apteekkien Työnantajaliitossa ja Apteekkien Eläkekassassa olivat oleellinen osa Ollin apteekkarivuosia. Parinkymmenen vuoden kokemuksella hän korostaa, että apteekkien on tulevaisuudessakin toimittava yhtenä rintamana edunvalvonnassa.
– Luottamustehtäviin valittujen tulee aina noudattaa sitä periaatetta, ettei ole kyse minusta ja minun apteekistani, vaan koko apteekkialan edusta yhtenä kokonaisuutena. Kaikki päätökset eivät voi aina miellyttää kaikkia.
OLLIN MIELESTÄ apteekkialan haaste numero yksi on kurjistuva talous. Nyt eletään täysin poikkeuksellista aikaa. Koskaan aiemmin ei ole ollut tilannetta, jossa lääkkeiden tukkuhinnat laskevat useamman vuoden peräjälkeen rajusti.
– Jos apteekkien talous ei ole terveellä pohjalla, on vaikea kehittää ammattiapteekkistrategiaa ja eettisyyttä. Tätä asiaa virkamiehet eivät aina huomaa, vaan heidän mielestään ”rikkaat” apteekkarit ovat kiva säästökohde.
Hänestä on suorastaan masentavaa, että osa virkamiehistä ei ymmärrä esimerkiksi lääketaksan ja apteekkimaksun yhteenkuuluvuutta. Keskustelussa tuijotetaan koko ajan Kelan lääkemenoihin huomaamatta edes sitä, että se ei ole yksi yhteen apteekkien liikevaihdon kehityksen kanssa.
– Kela lisää jatkuvasti omilla toimillaan erityiskorvattavien lääkkeiden menoja ja tämä halutaan sälyttää apteekkien maksettavaksi. On jotain nurinkurista siinä, että toissijaiseksi tarkoitettu lääkkeiden erityiskorvaaminen on tällä hetkellä pääasiallinen korvausmuoto.
MARCUS OLLI tunnetaan alalla intohimoisena farmasian historian harrastajana. Hän kerää edelleen aktiivisesti signatuureja ja ex libriksiä.
– Törmään koko ajan farmasian alaan liittyviin asioihin, joita kukaan ei ole koskaan selvittänyt. Koska olen utelias ja pahapäinen, lähden selvittämään niitä.
Historian penkominen on yksi niistä asioista, joihin Olli aikoo keskittyä eläkepäivilläänkin. Hän on kirjoittanut jo kahdeksan kirjaa, joista viimeisin, Menetetyt apteekit - Luovutetun alueen lääkehuolto keskiajalta vuoteen 1945, ilmestyi vuosi sitten. Nyt hän suunnittelee jo uutta kirjaa.
– Tuntemalla historiaa ymmärrämme paljon paremmin sen, miksi jotkut asiat ovat tänä päivänä niin kuin ovat. (EE-EK)
Apteekkineuvos Marcus Ollin haastattelu Apteekkarilehdessä tällä viikolla.
