Apteekki tarjosi töitä turvapaikanhakijalle
Yhteiskuntavastuu 07.03.2017 10:36 ERJA ELO INGIMAGE
Muhoksen apteekki otti keväällä turvapaikanhakijan työharjoitteluun. Kokemus oli niin positiivinen, että apteekkari Taije Juntunen suosittelee sellaista muillekin.
Pohjois-Suomeen tuli syksyllä 2015 runsaasti turvapaikanhakijoita. Pieneen Muhoksen kylään sijoitettiin lyhyessä ajassa noin 200 maahanmuuttajaa, joille rakennettiin vastaanottokeskus entiseen sairaalarakennukseen.
Talvella SPR:n edustaja lähestyi paikallisia yrittäjiä ja kysyi mahdollisuutta ottaa turvapaikanhakijoita työharjoitteluun.
Apteekkari Taije Juntunen halusi auttaa turvapaikanhakijoita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Hän pohdiskeli kuitenkin pitkän järjestelyn uhkia ja mahdollisuuksia.
Miten apteekkiin voi ottaa vieraasta kulttuurista tulevan ulkomaalaistaustaisen, joka ei puhu suomea? Päässä käväisi ajatus siitäkin, voiko apteekista hävitä lääkkeitä, mutta sen vaihtoehdon hän hylkäsi nopeasti.
– Suomeen asti matkustanut ei missään tapauksessa riskeeraisi turvapaikan saantia näpistämällä. Jos itse joutuisin pakolaisena vastaavaan tilanteeseen, pyrkisin tekemään asiat mahdollisimman hyvin.
Apteekkari valitsi harjoittelijaksi 28-vuotiaan perheenisän, joka oli kotimaassaan opiskellut kemiaa ja työskennellyt lääkealalla ja apteekissa.
– Kun mies kuuli saaneensa työharjoittelupaikan, hän oli itkenyt ilosta. Sama tunnevyöry oli meilläkin: osa apteekin työntekijöistä liikuttui kyyneliin, Juntunen kertoo.
pd3 tutuksi parissa päivässä
Harjoittelijan tehtäviin kuului lääketeknikon töitä, kuten tavaran purkua ja hyllyttämistä. Mies työskenteli päivässä kolme tuntia, mutta jäi joskus vapaaehtoisesti pidemmäksi aikaa.
– Hän oli todella fiksu kaveri. Huomattavan ahkera, motivoitunut, tunnollinen ja iloinen! Vaikka hän ei osannut yhtään suomea, hän oppi parissa päivässä käyttämään suomenkielistä pd3-ohjelmaa tavaranpurussa, Juntunen kehuu.
Työyhteisö otti miehen hyvin vastaan. Englannin puhuminen jännitti eniten, mutta siihen tottui nopeasti.
Apteekin asiakkailta kommentteja ei tullut, vaikka 9 000 asukkaan kylässä suhtauduttiin turvapaikanhakijoihin ristiriitaisesti, osin jopa pelokkaasti.
– Asiakkaat katsoivat pitkään, kun kaveri pyyhki palveluvalinnan hyllyjä, mutta kukaan ei kommentoinut puolesta tai vastaan, Juntunen kertoo.
Viiden viikon mittainen työharjoittelu kului nopeasti. Juntunen ei ole kuullut harjoittelijasta mitään sen jälkeen, kun Muhoksella sijaitseva vastaanottokeskus lakkautettiin kesällä.
– Toivon, että harjoittelu Muhoksen apteekissa on avittanut hänen pääsyään suomalaiseen työelämään.
