Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton

Kysyimme keskeisiltä sidosryhmiltä, mitä mieltä niiden keskuudessa ollaan Apteekkariliiton esityksestä.

Apteekkariliitto julkaisi alkukesästä ehdotuksensa apteekkitalouden uudistamiseksi. Ehdotus liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistyvään lääkeasioiden tiekarttatyöhön, jonka osana tarkastellaan myös apteekkitaloutta.

Apteekkariliiton mielestä lääketaksa-apteekkiveromekanismi puoltaa edelleen paikkaansa, sillä se takaa kansalaisten yhdenvertaisuuden, maankattavan apteekkiverkoston ja lääkkeen hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyden.

Mekanismia on kuitenkin päivitettävä, sillä edellisen uudistuksen jälkeen markkinoille on tullut merkittävästi uusia kalliita lääkkeitä, ja apteekkien väliset kokoerotkin ovat kasvaneet.

– Toivomme, että ehdotuksemme lähtisi nyt etenemään valmistelukoneistossa, sillä säästöt ovat sitä suuremmat, mitä nopeammin uudistus saadaan toteutettua. Uudistus ehdittäisiin vielä hyvin toteuttaa tällä hallituskaudella, toimitusjohtaja Merja Hirvonen arvioi.

Huolellinen valmistelu tärkeää

Fimean kehittämissuunnittelija Leena Reinikainen näkee ehdotuksen vahvuutena sen, että se laskee lääkkeiden käyttäjien maksuosuuksia ja lääkkeiden vähittäishintoja sekä korvauskustannuksia. Hyvää on myös toimenpiteiden suuntaaminen ennen muuta isoihin ja kannattaviin apteekkeihin.

Reinikaisen mukaan ongelma kuitenkin on, että ehdotus ei ole valtion kannalta kustannusneutraali.

– Valtio näyttäisi häviävän uudistuksessa.

Myös vaikutusten arviointi kaipaa täydennystä ja lisälaskelmia esimerkiksi vaikutuksista erikokoisiin apteekkeihin, vaikutusten kohdentumisesta, apteekkiveron määräytymisen perusteista ja vaikutuksista verokertymiin.

Yleisesti Reinikainen kiittää ehdotusta siitä, että se painottaa huolellisen valmistelun merkitystä ennen muutosten tekemistä ja tuo esille vaikutusten oikeudenmukaisen kohdentamisen ja vaikutusten arvioinnin.

– Osa muutosesityksistä on tuttuja vuosien varrelta, esimerkiksi jo Lääkelaitoksen selvityksessä vuonna 2004 esitettiin apteekkimaksun (nyk. apteekkivero) puolittamista ja vastaavansuuruista lääketaksan alentamista, Reinikainen huomauttaa.

– Osaa esityksistä puolestaan toteutetaan tarvittaessa jo nyt, kuten muutetaan kannattamattomia pääapteekkeja sivuapteekeiksi apteekkarinvaihdosten yhteydessä.

Sen sijaan esimerkiksi apteekkiveron määräytymisen perusteiden pohdinta on ollut tähän saakka vähäisempää.

Apteekkariliiton ehdotuksessa apteekkivero puolitettaisiin, veron perusteeksi muutettaisiin lääkemyynnin myyntikate, ja veroa kohdennettaisiin uudelleen.

Tuttuja elementtejä

Ryhmäpäällikkö ja terveystaloustieteen asiantuntija Hanna Koskinen Kelasta on Reinikaisen kanssa osin samoilla linjoilla siitä, että esityksessä on tuttuja elementtejä. Hänen mukaansa esitys jotakuinkin säilyttää nykyisen lääkkeiden hinnanmuodostuksen rakenteen.

Koskista askarruttaa esityksen yhteiskunnallinen hyöty:

– Teimme esityksen pohjalta hintasimulointia, ja sen mukaan potilaan hyöty jäi pienemmäksi kuin Apteekkariliiton laskelmissa. Potilaiden sijaan hyöty näyttäisi kohdistuvan sairausvakuutuksiin, Koskinen sanoo.

Apteekkariliiton laskelmissa 34 prosenttia säästöstä kohdistuu lääkkeiden käyttäjille ja 66 prosenttia sairausvakuutukselle. Kelassa tehdyn simuloinnin perusteella vastaavat osuudet ovat 13 ja 87 prosenttia.

Koskinen arvelee, että lähiaikoina nähdään useita erilaisia ehdotuksia lääketaksan ja lääkkeiden hinnanmuodostuksen uudistamiseksi.

– Siinä mielessä on kiva, että Apteekkariliitolta tuli oma esitys.

Apteekkariliitossa iloittiin Kelan mikrosimulaation tuloksesta, jonka mukaan sairausvakuutuksen säästö onkin arvioitua suurempi. Näin valtion apteekkiveromenetys kompensoituu valtiolle nopeammin.

Uudistamista tarvitaan

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahden mielestä on hyvä, että uutta talousmallia on pohdittu ja ehdotus on tuotu keskusteluun juuri nyt, kun lääkeasioiden tiekartan toteuttaminen on käynnistymässä. Hänen mukaansa uudistamista tarvitaan.

– Tämänhetkinen lääketaksarakenne ei vastaa nykyisiä lääkehoitoja. Lääkkeet kehittyvät koko ajan, ja meillä on yhä parempia ja vaikuttavampia hoitoja. Siksi tarvitsemme myös uudenlaisia rakenteita ja ratkaisuja, jotta potilaat saavat vaikuttavimman mahdollisen hoidon, Lauslahti sanoo.

Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että yleinen taloustilanne on vaikea.

– Haaste on siinä, miten luodaan oikeudenmukainen malli tilanteessa, jossa edessä on väistämättä säästötavoitteita. Kustannusneutraaleilla malleilla ei tällaisessa tilanteessa pitkälle päästä.

Keskeistä Lauslahden mukaan on arvioida tehtäviä ratkaisuja ennen muuta potilaan näkökulmasta.

– Millaisilla lääketaksan rakennemuutoksilla vaikutetaan pitkäjänteisesti potilaan lääkekustannuksiin?

Myös potilaiden hoitoketjut tulee Lauslahden mukaan huomioida. Hoitoketjun tulisi pysyä ehjänä esimerkiksi potilaan siirtyessä sairaalasta avohoitoon.

– Tässäkin tarvitaan toimenpiteitä lääkehuollon kehittämiseksi.

Mitä sitten tulee apteekkitalouteen, Lauslahden näkemys noudattaa oikeudenmukaisuuden periaatetta:

– Jokainen ansaitsee tekemästään työstä kohtuullisen palkkion.

Apteekkari-lehti pyysi näkemystä esityksestä myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselta (vas), mutta ministeri ei kommentoinut esitystä.