Apteekit voisivat ratkoa lääkkeiden saatavuusongelmia
Saatavuusongelmat 04.10.2019 12:55 INKERI MERILUOTO, OLLI-PEKKA TIAINEN PHARMAPRESS
Moni ongelma ratkeaisi, ja terveydenhuollon resursseja säästyisi, jos apteekit voisivat korvata puuttuvia lääkkeitä esimerkiksi vahvuuksia ja annoskokoja sovittaen, kuten Norjassa tehdään.
Tieto lääkkeen saatavuushäiriöstä yritetään saada reseptijärjestelmään. Moni ongelma ratkeaisi myös, jos apteekit voisivat vaihtaa valmisteita, vahvuuksia ja annoskokoja Norjan malliin.
Lääketietokeskus valmistelee parhaillaan alan muiden tahojen kanssa järjestelmää, jolla tieto lääkkeen saatavuushäiriöstä saataisiin näkymään lääkemääräystä kirjoittavalle lääkärille.
– Tämä helpottaisi arjen ongelmia selvästi. Lääkäri näkisi heti, onko lääkkeestä saatavuushäiriötä, ja asiakas saisi heti sellaisen lääkemääräyksen, jonka apteekki pystyy hänelle myös toimittamaan, kuvaa johtaja Essi Kariaho Lääketietokeskuksesta.
Tieto toimituskatkoksesta on tarkoitus integroida reseptijärjestelmään osaksi muuta lääkeinformaatiota eli lääkärin ei tarvitsisi sitä erikseen etsiä mistään. Saatavuushäiriön ilmoittamisesta vastaisivat lääkeyritykset, ja Lääketietokeskus välittäisi tiedon helposti hyödynnettävässä muodossa lääkärien käyttöön.
Ratkaisua rakennetaan tietojärjestelmätoimittajien kanssa.
– Lääketietokeskus toimii tällä tavalla jo nyt muun muassa lääketurvatiedotteiden osalta, Kariaho vertaa.
Verkkosivusto kokoaa ja hakee
Kariahon mukaan palvelua voidaan täydentää verkkosivustolla, jolla on hyvät hakuominaisuudet. Häiriöitä koskevat tiedot koottaisiin sivuille.
Hankkeella ei toistaiseksi ole tarkkaa aikataulua. Kariahon mukaan järjestelmä on kuitenkin teknisesti suhteellisen nopea toteuttaa.
– Myöhemmin voimme lisätä siihen myös lääkäriä tukevan tiedon siitä, mitkä samaa lääkeainetta sisältävät lääkevalmisteet voisivat korvata tilapäisesti puuttuvan lääkkeen
Alustavan suunnitelman mukaan järjestelmään ilmoitettaisiin kaikki yli kaksi viikkoa kestävät saatavuushäiriöt.
– Tämä on yksi vielä ratkaistavista kysymyksistä, Kariaho sanoo.
Lääketietokeskuksen suunnitelma kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä tietojärjestelmäuudistukset harvoin ovat. Varsinkin potilastietojärjestelmiin liittyvillä hankkeilla on taipumus venyä vuosikausien projekteiksi.
Tietokaan ei aina riitä
Fimea ottaa lokakuun alussa käyttöön uudet lomakkeet, joilla myyntiluvan haltijoiden on ilmoitettava lääkkeiden saatavuushäiriöistä. Samalla häiriöt tulevat lääkehakuun, eikä ammattilaisten tarvitse enää selata pdf-tiedostoja.
Uudistus on selkeä parannus, mutta vaatii käyttäjiltä yhä aktiivisuutta. Parasta olisi, jos tieto häiriöstä näkyisi automaattisesti lääkemääräystä kirjoitettaessa, kuten Lääketietokeskus suunnittelee.
Mutta riittääkö se, vai pitäisikö lääkärillä olla häiriötilanteessa tieto, mistä apteekista tätä kyseistä lääkettä voisi vielä löytyä? Se tekisi informaatiojärjestelmästä monimutkaisemman, mutta palvelisi myös apteekkeja.
Palvelu vähentäisi apteekkien välistä puhelinrumbaa ja lääkkeiden metsästämistä.
Tämäkään ei vielä suojaisi potilasta kaikilta ongelmilta. Häiriöt eskaloituvat nopeasti, ja potilas on saattanut saada lääkemääräyksen puoli vuotta aiemmin, jolloin lääkettä on ollut vielä hyvin saatavilla.
Norjassa reagoidaan nopeasti
Koska yllättäviä tilanteita tulee aina, niihin pitäisi pystyä reagoimaan siellä, missä niitä kohdataan eli apteekissa.
Norjassa tämä on jo huomattu, sillä siellä on kärsitty pidempään ja pahemmista saatavuushäiriöistä kuin Suomessa. Niinpä paikallinen lääkeviranomainen antaa apteekeille tapauskohtaiset ohjeet siitä, miten ne voivat kulloinkin vaihtaa pakkauskokoja, sovittaa annoksia vahvuuksien mukaan tai tarjota korvaavia valmisteita.
– Malli vaikuttaa erittäin kiinnostavalta, ja meidän tulee Suomessa ehdottomasti miettiä samantyyppistä menettelyä. Tällä tavoin säästetään apteekkien ja muun terveydenhuollon resursseja potilasturvallisuutta vaarantamatta, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Norjassa on annettu esimerkiksi ohjeet siitä, kuinka puuttuva antibiootti on voitu vaihtaa annoskoon muutoksella kaksinkertaiseen vahvuuteen neuvottelematta lääkärin kanssa. Tai masennuslääkkeen loppuessa apteekit ovat voineet toimittaa vieraskielisiä pakkauksia.
Jos 150 milligramman vahvuus on ollut loppu, apteekit ovat saaneet toimittaa 300 milligramman tabletteja puolittamalla
annoksen.
Suomessa linja on tiukentunut
Kun Suomessa apteekki on toimittanut häiriötilanteessa isomman pakkauksen lääkerasvaa kuin lääkemääräyksessä, tästä on tullut Kelalta kehotus pyytää lääkäriltä uusi resepti.
Lääketeollisuutta närästää, että Fimea on tiukentanut tulkintaansa erityislupakäytännöstä. Tällä menettelyllä on voitu toimittaa pienille potilasryhmille vieraskielisiä pakkauksia lääkkeistä, joilla ei ole myyntilupaa Suomessa. Näin maahantuoja on välttänyt kauppaan tuomisesta aiheutuvat kustannukset.
Aiemmin käytäntöä on sovellettu myös lääkkeisiin, joiden lupa on tullut EU:ssa keskitetyn menettelyn kautta. Nyt Fimea vaatii näiden valmisteiden tuomista kauppaan.
Myyntiluvallisten lääkkeiden poikkeuslupia myönnetään kuitenkin jouhevasti. Näin myyntiluvan haltija voi esimerkiksi tuoda vieraskielisiä pakkauksia, jos puuttuvalle lääkkeelle ei löydy rinnakkaisvaihtoehtoja tai muut yritykset eivät pysty korvaavia lääkkeitä tarpeeksi tai riittävän nopeasti.
