Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
antibioottiresistenssi 27.02.2019 12:15 VIRPI EKHOLM ISTOCK
Suomessa tutkitaan bakteerien viestintään iskeviä LrsK-kinaasin estäjiä sekä bakteereja syöviä viruksia eli faageja. LrsK-kinaasi on yksi lupaavimmista kohteista, mutta potilaskokeisiin päästään aikaisintaan 5–6 vuoden kuluttua.
Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit eivät ehkä sittenkään syökse terveydenhoitoa keskiajalle. Uusi lääke löydetään varmasti, sanoo yhtä menetelmää kehittävä professori Antti Poso.
Synkimpien ennusteiden mukaan kymmenet miljoonat ihmiset kuolevat tulevaisuudessa tavallisiin bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää pure. Jo tällä hetkellä osa bakteereista on vastustuskykyisiä kaikille käytössä oleville antibiooteille.
Matkailijoiden mukana näitä "superbakteereja” leviää myös Suomeen. Tietokoneavusteisen lääkesuunnittelun professori
Antti Poso Itä-Suomen yliopistosta on kuitenkin optimistinen.
– On päivänselvää, että uusia lääkkeitä löytyy ja saadaan kehitettyä. Lisäksi jo olemassa olevien antibioottien järkevä, rationaalinen käyttö pidentää niiden käyttöikää, hän uskoo.
Poson tutkimusryhmä kehittää aivan uutta keinoa bakteeritulehdusten hoitoon. Kohteena on bakteerien väliseen viestintään osallistuva proteiini, LsrK-kinaasi.
Ryhmä on löytänyt ensimmäisenä maailmassa molekyyleja, jotka estävät kyseisen proteiinin toimintaa. Löydös julkaistiin syksyllä kansainvälisessä ChemMedChem-tiedelehdessä.
Nyt tutkimusryhmä keskittyy molekyylien jatkokehittämiseen ja biologisen vaikutusmekanismin varmentamiseen.
– Menee ainakin 5–6 vuotta, ennen kuin pääsemme ensimmäisiin potilaskokeisiin. Siksi lääkkeen lopullisesta tehosta ei vielä voi sanoa mitään, Poso painottaa.
Virukset bakteerien kimppuun
Aivan toinen lähestymistapa on Helsingin yliopiston tutkimusryhmällä, joka hyödyntää bakteereja syöviä viruksia eli bakteriofageja.
Bakteriofagit keksittiin jo noin sata vuotta sitten, mutta niiden käyttö hiipui, kun tehokkaat antibiootit yleistyivät. Lisäksi faagituotteissa oli aikoinaan pahoja laatuongelmia. Entisen Neuvostoliiton alueella faageja on kuitenkin käytetty infektioiden hoidossa näihin päiviin asti.
Bakteriofagit ovat todellista täsmähoitoa: jokaista tautibakteeria infektoi pieni joukko viruksia, jotka tehoavat juuri kyseiseen bakteerikantaan. Suomalaisryhmä on eristänyt yli 500 erilaista faagia, mutta lisää tarvitaan.
Faagit tuotetaan bakteereissa, jonka jälkeen ne eristetään ja puhdistetaan. Näin tuotettu elävä valmiste voitaisiin antaa sairaalan apteekkiin, joka sekoittaisi hoitotuotteen lääkärin ohjeen mukaan.
– Keskustelemme parhaillaan Fimean kanssa, miten bakteriofageja tulisi käytännössä tuottaa, jotta niitä voitaisiin käyttää turvallisesti potilailla, kertoo tutkimusryhmää johtava bakteriologian professori Mikael Skurnik.
Ainakin yksi vaikeista palovammoista kärsinyt potilas on jo saanut Hyksissä faagiterapiaa. Hän menehtyi, mutta se johtui muista vammoista kuin bakteeri-infektiosta.
Yksi kymmenestä lupaavimmasta
Antti Poson mukaan LrsK-kinaasi kuuluu noin kymmenen lupaavimman uuden bakteerilääkekohteen joukkoon, joita maailmalla tutkitaan aktiivisesti.
– Jokin näistä etenee varmasti lääkkeeksi, jota voidaan käyttää potilaiden hoidossa. On kuitenkin vielä mahdoton ennustaa, mikä tai mitkä, hän pohtii.
Ajatuksena on, että LrsK-kinaasin estäjät eivät tappaisi taudinaiheuttajia, vaan heikentäisivät niitä niin paljon, että elimistön oma immuunipuolustus voisi nitistää pöpöt.
Lääkkeet eivät tuhoaisi suoliston hyvää bakteerikantaa, joten antibioottiripulin riski olisi pienempi. Lisäksi tautibakteerit eivät ehkä kehittäisi kovin hanakasti vastustuskykyä uusia lääkkeitä vastaan.
Faagi tehoaa – kunhan löytyy oikea
Vaikka bakteriofaageja on käytetty pitkään, kaksoissokkotutkimuksia hoidon tehosta on tehty vähän. Nyt niitä ollaan aloittamassa Venäjällä sekä länsimaissa.
– Yksittäisistä potilasesimerkeistä tiedämme, että hoito voi olla elämää pelastavaa tilanteessa, jossa mikään muu hoito ei auta, Skurnik kertoo.
Faagiterapian selvä etu on, että se iskee vain haluttuihin, tautia aiheuttaviin bakteereihin. Tämä on kuitenkin myös hoidon haaste: tarvitaan tuhansien faagien kokoelmat, jotta jokaiselle potilaalle löytyisi juuri hänen infektioonsa tepsivä hoito. Skurnik on silti toiveikas.
– Faagiterapia voi auttaa erityisesti potilaita, joiden infektio on vastustuskykyinen kaikille antibiooteille. Tulevaisuudessa bakteriofageja voitaisiin käyttää joissakin infektioissa jopa ensi linjan hoitona, vaihtoehtona antibiooteille, hän ennustaa.
