Antibiootit menettävät tehoaan

Tilanne Suomessa on vielä kohtuullinen, mutta Maailman terveysjärjestö WHO muistuttaa resistenssin maailmanlaajuisesta leviämisestä.

Seitsemän viime vuosikymmenen aikana monet bakteerit ovat kehittäneet vastustuskykyä lääkkeitä kohtaan.

Vastustuskykyisiä bakteereita on seurattu Suomessa yli 20 vuoden ajan. Tilanne on kohtuullisen hyvä, koska bakteerien leviämistä pyritään torjumaan tehokkaasti. Suomi ei kuitenkaan pysty estämään bakteerien leviämistä yli rajojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muistuttaa.

Tutkijoilla on monta syytä huoleen.

Suomessa löydettiin viime vuonna ESBL-bakteeri yli 2 500 henkilöltä. ESBL-entsyymejä tuottavat E. coli- ja Klebsiella-bakteerit ovat vastustuskykyisiä tärkeimmälle antibioottiryhmälle eli beetalaktaameille. Suolistobakteereista Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae ovat yleisiä virtsatieinfektioiden aiheuttajia.

Toinen huolenaihe on tehokkaimpia beetalaktaamiantibiootteja, karbapeneemejä, hajottavia entsyymejä tuottavien bakteerien löytäminen Suomesta kesällä 2009. Niitä eristettiin viime vuonna yhteensä 33. Lähes kaikki näistä bakteereista on toistaiseksi löydetty Suomeen ulkomailta siirretyiltä tai siellä sairaalahoitoa saaneilta potilailta.

Metisilliiniresistentin S.aureus- eli MRSA-tapausten määrä puolestaan väheni vuonna 2009. MRSA-bakteeri on erityisen huolestuttava silloin, kun se löytyy sairaalahoidossa olevalta potilaalta. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna vähän yli 1 200 MRSA-tapausta, mikä on saman verran kuin vuonna 2009. Erot eri sairaanhoitopiirien välillä ovat kuitenkin suuria.

Tehokkailla mikrobilääkkeillä on voitu hoitaa tartuntatauteja jo vuosikymmeniä. Ennen antibioottien keksimistä 1940-luvulla ihmisiä kuoli runsaasti tauteihin, joita olisi voitu hoitaa antibiooteilla.

THL:n asiantuntijat ja sairaanhoitopiirien edustajat kokoontuvat huomenna, Maailman terveyspäivänä, verkkoseminaariin pohtimaan Suomen mikrobilääkeresistenssitilannetta. (EE)