Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yhä vakavampi ongelma
antibioottiresistenssi 12.11.2018 09:12 ERJA ELO INGIMAGE
Tällä viikolla vietetään maailman antibioottiviikkoa ja sunnuntaina 18.11. Euroopan antibioottipäivää.
Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC.
Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. Antibioottiresistenssin arvioitu tautitaakka on jo lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin tautitaakka yhteensä.
Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, ja Pohjoismaissa resistenssitilanne on parempi kuin muissa EU-maissa. Suomen hyvä tilanne ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa.
Tästä huolimatta antibioottiresistenssin torjuntaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota.
– Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma, johon täytyy suhtautua vakavasti myös Suomessa. Suurin tautitaakka kohdistuu hoitolaitoksiin. Infektioiden ehkäisy sekä resistenttien bakteerien leviämisen estäminen ovat avainasemassa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.
Antibioottien käyttö lisää resistenssiä
Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti.
Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottien liian laaja käyttö lisää myös antibioottiresistenssiä, joten antibiootteja tulisi käyttää aina harkiten. THL seuraa ja tukee antibioottiresistenssin torjuntaa.
Euroopan tartuntatautikeskus ECDC on arvioinut kahdeksan eri antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin tautitaakkaa kansanterveydelle Euroopassa. Tautitaakka kuvaa antibioottiresistenssin takia menetettyä terveyttä ja elinvuosia koko väestössä. Vastaava tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2007.
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|