Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Anna lapsellesi terveet valtimot

28.02.2014 08:43

HÄTKÄHDIN toissaviikolla Ylen uutista, jossa kerrottiin valtimotaudin merkkien näkyvän jo suomalaisten lasten verisuonissa.

Tieto perustui Heikki Aatolan väitöskirjatutkimukseen. Haastattelussa tuore lääketieteen tohtori kertoi, miten onnettomuuksissa kuolleiden lasten ruumiinavauksissa löytyy selviä merkkejä valtimokovettumista.

Valtimotaudin riskejä kannattaa Aatolan mielestä minimoida lapsuudesta lähtien. Muuten entistä nuoremmat sairastuvat sydäninfarkteihin ja aivohalvauksiin.

Nyt haloo kaikki vanhemmat! Lasten valtimoterveys on meidän vastuullamme!

Jos vyötärölle alkaa kertyä jo alakoululaisena ylimääräistä makkaraa, millaisen loppuelämän hänelle annamme. Yksikään meistä ei halua haudata lastaan, joka sairaalloisen ylipainoisena kolmikymppisenä kohtaa sydänperäisen äkkikuoleman sepelvaltimon seinämän revettyä.

Jokainen vanhempi tietää, että lapsi tarvitsee riittävästi liikuntaa ja monipuolista ruokaa pysyäkseen terveenä. Riittävästi tarkoittaa koululaiselle 1-2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Terveellistä ruokailua on helpompi hallita, koska lapset syövät sitä, mitä me vanhemmat kannamme ruokakaupasta jääkaappiin.

Sitä paitsi lapset ovat itsekin fiksuja. He tietävät hyvin, mitä kannattaa syödä. Tätä kirjoittaessani tein kotona kahdelle alakoululaiselle pikagallupin. Yhtään epäröimättä he arvioivat terveelliseksi eväiksi mustikan, vadelman, kalan, perunan, leivän, parsakaalin ja maidon.

Epäterveellisten listalle päätyivät mäkkäriruoka, hodarit, sipsit, jätski, muffinssit ja suklaa. "Niitä ei saa syödä liikaa tai läskistyy", kiteytti ekaluokkalainen.

Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.

Osallistu keskusteluun

Kommentit

Apteekin täti 06.03.2014 12:17

Lapset tottuu siihen, mihin ne totutetaan!

Lapset oppivat liikkumaan, jos saavat vanhemmilta siihen mallin ja pelikoneiden, tietokoneiden ja TV:n käyttöä rajoitetaan järkevään määrään.
Lapset tyytyvät myös vähempään sipsien, limujen ja karkkien käytöön, kun rajoitetaan niiden käyttöä.

Omassa useamman alakoululaisen perheessä moni asia ei mene oppikirjojen mukaan, mutta lapsemme ovat kuitenkin sopeutuneet siihen, että esim sipsejä meillä ostetaan vain kaksi kertaa vuodessa: vappuna ja uudenvuodenvastaanottajaisiin. Kyllä silloin muistavat muistuttaa asiasta, mutta muulloin harvoin kuulee pyyntöjä ostaa sipsejä.
Vielä kun karkin syöntiä pystyisi harventamaan kerran viikossa syötävästä harvemmaksi, mutta pitäähän sitä jotain herkkujakin sallia!