Ammattilaisen velvollisuus
10.10.2014 10:27
INFLUENSSAKAUDEN LÄHESTYESSÄ alkaa jokavuotinen kädenvääntö siitä, pitäisikö kausi-influenssarokotus ottaa vai ei.
Tutkimusnäyttö puhuu vankasti rokotusten hyötyjen puolesta. Rokotuskattavuus on silti vaatimaton. Viime influenssakaudella esimerkiksi alle kolmivuotiaiden rokotuskattavuus kyllä nousi edelliseen kauteen verrattuna, mutta oli silti vain 16 prosenttia. Tilanne oli hieman parempi yli 65-vuotiailla, joilla kattavuus nousi 37 prosenttiin.
Virheelliset uskomukset rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ovat juurtuneet syvälle. Osaltaan luottamusta horjuttivat sikainfluenssarokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset. Tieto siitä, että kausi-influenssan ehkäisyyn annettavat rokotteet ovat olleet käytössä jo 1970-luvulta ilman pandemiarokotteen kaltaisia haittoja, ei ole avautunut laajalle yleisölle. Tiedotusta täytyy siis jatkaa väsymättä.
Myös ammattilaisten esimerkki vaikuttaa. Esimerkiksi HUS:in henkilökunnasta rokotettiin viime vuonna vain alle 60 prosenttia.
Mutta esimerkki rokotuksen ottamiseen ei ole ainoa tapa, jolla terveydenhuollon ammattilainen vaikuttaa asiakkaansa/potilaansa influenssasuojaan.
Uusimmassa Sic!-lehdessä julkaistu sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen kirjoitus tiivistää sanoman erinomaisesti jo otsikkoon: ” Henkilökunnan influenssarokotus on suositus – potilaan suojaaminen on velvoite.”
Ruotsalainen toteaa katsauksensa lopuksi, että ”rokottamaton henkilö ei saisi työskennellä vakavalle influenssalle alttiiden potilaiden läheisyydessä. Ellei työntekijä ota rokotetta, hänen tulisi influenssakauden aikana käyttää potilastyössä maskia, joka suojaa häntä itseään ja potilasta. Terveydenhuollossa maskin käyttö yhdessä käsihygienian kanssa kuuluu normaaliin infektioiden torjuntaan.”.
Minun suositukseni puolestaan on, että lue Eeva Ruotsalaisen artikkeli ennen kuin itse päätät kausi-influenssarokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä. Ammattilaisen velvollisuus on ottaa selvää faktoista.
TIINA KUOSA
Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa.
Eeva Ruotsalaisen Sic!-lehden numerossa 3/2014 julkaistu juttu >
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|