Ammattilaisen velvollisuus
10.10.2014 10:27
INFLUENSSAKAUDEN LÄHESTYESSÄ alkaa jokavuotinen kädenvääntö siitä, pitäisikö kausi-influenssarokotus ottaa vai ei.
Tutkimusnäyttö puhuu vankasti rokotusten hyötyjen puolesta. Rokotuskattavuus on silti vaatimaton. Viime influenssakaudella esimerkiksi alle kolmivuotiaiden rokotuskattavuus kyllä nousi edelliseen kauteen verrattuna, mutta oli silti vain 16 prosenttia. Tilanne oli hieman parempi yli 65-vuotiailla, joilla kattavuus nousi 37 prosenttiin.
Virheelliset uskomukset rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ovat juurtuneet syvälle. Osaltaan luottamusta horjuttivat sikainfluenssarokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset. Tieto siitä, että kausi-influenssan ehkäisyyn annettavat rokotteet ovat olleet käytössä jo 1970-luvulta ilman pandemiarokotteen kaltaisia haittoja, ei ole avautunut laajalle yleisölle. Tiedotusta täytyy siis jatkaa väsymättä.
Myös ammattilaisten esimerkki vaikuttaa. Esimerkiksi HUS:in henkilökunnasta rokotettiin viime vuonna vain alle 60 prosenttia.
Mutta esimerkki rokotuksen ottamiseen ei ole ainoa tapa, jolla terveydenhuollon ammattilainen vaikuttaa asiakkaansa/potilaansa influenssasuojaan.
Uusimmassa Sic!-lehdessä julkaistu sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen kirjoitus tiivistää sanoman erinomaisesti jo otsikkoon: ” Henkilökunnan influenssarokotus on suositus – potilaan suojaaminen on velvoite.”
Ruotsalainen toteaa katsauksensa lopuksi, että ”rokottamaton henkilö ei saisi työskennellä vakavalle influenssalle alttiiden potilaiden läheisyydessä. Ellei työntekijä ota rokotetta, hänen tulisi influenssakauden aikana käyttää potilastyössä maskia, joka suojaa häntä itseään ja potilasta. Terveydenhuollossa maskin käyttö yhdessä käsihygienian kanssa kuuluu normaaliin infektioiden torjuntaan.”.
Minun suositukseni puolestaan on, että lue Eeva Ruotsalaisen artikkeli ennen kuin itse päätät kausi-influenssarokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä. Ammattilaisen velvollisuus on ottaa selvää faktoista.
TIINA KUOSA
Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa.
Eeva Ruotsalaisen Sic!-lehden numerossa 3/2014 julkaistu juttu >
Osallistu keskusteluun
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|
