Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Syöpä nousi yleisimmäksi kuolinsyyksi varakkaissa maissa

sydän  syöpä   04.09.2019 08:24  UUTISPALVELU DUODECIM

,

Havainnot viittaavat siihen, että sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ja hoito ovat varakkaissa maissa hyvällä mallilla. Huomio kannattaisi jatkossa suunnata entistä enemmän syöpätauteihin.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat olleet yleisin kuolinsyy ympäri maailmaa, mutta varakkaissa maissa syöpä on jo ohittanut ne. Keskituloisissa ja köyhissä maissa tilanne on kuitenkin ennallaan.

Lancet-lehden julkaisemat tulokset osoittavat syöpäkuolemien olevan varakkaissa maissa nykyään kaksi kertaa yleisempiä kuin sydän- ja verisuonitautien aiheuttamat. Tämä todennäköisesti johtuu paitsi tehokkaasta ehkäisystä myös sydänsairauksien hoidon parantumisesta.

Varakkaissa maissa kuolemista 23 prosenttia johtuu sydän- ja verisuonitaudeista, kun keskituloisissa ja köyhissä maissa niiden osuus on 41–43 prosenttia kuolemista. Tämä havaittiin, vaikka köyhissä maissa sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat harvinaisempia, mikä viittaa ilmiön johtuvan terveydenhuollon ja hoidon eroista.

Syöpäkuolemat selittivät peräti 55 prosenttia kuolemista varakkaissa maissa, 30 prosenttia keskituloisissa ja 15 prosenttia köyhissä maissa.

Havainnot viittaavat siihen, että sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ja hoito ovat varakkaissa maissa hyvällä mallilla. Huomio kannattaisi jatkossa suunnata entistä enemmän syöpätauteihin.

Jos sydän- ja verisuonitautien hoito saataisiin samalle tasolle myös pienempituloisissa maissa, myös niissä syövän osuus kuolemista tulisi todennäköisesti suurentumaan.

Tulokset perustuvat 163 000:n 35–70-vuotiaan keskimäärin 9,5-vuotiseen seurantaan. Tutkimus kattoi 21 maata.

Varakkaat maat olivat Kanada, Saudi-Arabia, Ruotsi ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja keskituloiset maat Argentiina, Brasilia, Chile, Kiina, Kolumbia, Malesia, Palestiina, Filippiinit, Puola, Turkki ja Etelä-Afrikka. Köyhien maiden ryhmän muodostivat Bangladesh, Intia, Pakistan, Tansania ja Zimbabwe.

Arkisto


Hanna Kuntsi Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajaksi
19.04.2017 14:45

Apteekkariliitto 19.04.2017 14:45


Fimea: ”Ei voida osoittaa, että sääntelyn purkaminen alentaisi lääkkeiden hintoja”
19.04.2017 14:21

Apteekkijärjestelmä 19.04.2017 14:21


Apteekkarit: Haittavaikutukset kuitenkin vähentyivät nopeasti eikä suurentuneita riskejä enää havaittu ensimmäisten 30 lääkityspäivän jälkeen.
19.04.2017 08:27

19.04.2017 08:27


Kortikosteroidilääkitykset yhteydessä haittavaikutuksiin myös lyhyessä käytössä
19.04.2017 08:21 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.04.2017 08:21 UUTISPALVELU DUODECIM


EMA varoittaa uusien diabeteslääkkeiden mahdollisista riskeistä
18.04.2017 11:40

Lääkehoito 18.04.2017 11:40


Apteekit mukana – kysely selvittää diabeteslääkkeiden käytön muutoksia
17.04.2017 10:00 VIRPI EKHOLM

17.04.2017 10:00 VIRPI EKHOLM


Apteekkarit: Noin 70 prosenttia apteekkareista on opiskellut vähintään yhden laajan opintokokonaisuuden proviisoritutkinnon jälkeen, ja useampi kuin joka kymmenes on farmasian tohtori. Vieremän apteekkari Anne Kumpusalo-Vauhkoselle tiukka opintotahti tiesi vähäunisia öitä usean vuoden ajan. Mutta se kannatti: "Rakastan työtäni", hän sanoo nyt.
12.04.2017 13:48

12.04.2017 13:48


Näin syntyi yhden apteekin asiantuntemus – "Monta vuotta kului neljän tunnin yöunilla"
12.04.2017 13:30 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 12.04.2017 13:30 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Hyvää työtä, apteekit!
11.04.2017 15:22

11.04.2017 15:22


Apteekkarit: THL suosittaa, että apteekkien tarjoama lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu tulisi ottaa laajemmin käyttöön kotihoidossa. Nyt annosjakelu on käytössä vain noin joka kolmannessa toimintayksikössä. Annosjakelu lisää lääkitysturvallisuutta ja vapauttaa hoitajan aikaa.
11.04.2017 13:53

11.04.2017 13:53