Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Suomessa löydettiin tunnetulle syöpälääkkeelle uusi käyttökohde

10.02.2015 10:36 ISTOCKPHOTO

ISTOCKPHOTO, ISTOCKPHOTO

Munuaissyövän hoidossa käytettävä aksitinibi tehoaa myös tiettyihin vaikeasti hoidettaviin leukemioihin.

Munuaissyövän hoidossa käytettävä lääkeaine, aksitinibi, estää tietynlaisen geenimuutoksen omaavien leukemiasolujen kasvua, osoittaa tuore Suomessa tehty tutkimus. Geenimuutos aiheuttaa taudin vastustuskyvyn muille syövän hoidossa käytettäville täsmälääkkeille.

Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), lääketieteellisen tiedekunnan ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkijoiden johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä lääkeyritys Pfizerin tutkijoiden kanssa. Aksitinibi on Pfizerin kehittämä lääkeaine.

Hankkeessa tutkittiin kroonista ja akuuttia leukemiaa sairastavien potilaiden syöpäsoluja, joiden syöpään tavalliset hoitomuodot eivät enää tehoa.

Tutkimuksessa osoitettiin, että aksitinibi pystyi tehokkaasti estämään leukemiasolujen jakautumisen. Lääke tehosi sellaisten potilaiden näytteisiin, joiden syöpäsolut eivät enää reagoineet tavanomaiseen hoitoon BCR-ABL1-geenin muutoksen takia.

Tutkijat onnistuivat selvittämään myös mekanismin, jolla aksitinibi sitoutuu muuntuneeseen BCR-ABL1-proteiiniin. Tutkimuslöydös tuo merkittävää uutta tietoa siitä, miten syöpägeenien vaikutusta pystytään lääkeaineilla estämään.

– Aksitinibi on käytössä oleva lääkeaine. Siksi sen tehoa leukemian hoidossa pystytään mahdollisesti tutkimaan huomattavasti nopeammin ja halvemmin verrattuna uuden lääkkeen kehittämiseen. Tämä on tietenkin potilaiden kannalta hyvä uutinen, sanoo yksi tutkimuksen päätutkijoista, hematologian ylilääkäri, professori Kimmo Porkka HYKS Syöpäkeskuksesta.

Kansainvälisen yhteistyöhankkeen tulokset julkaistiin maanantaina 9. helmikuuta Naturessa, joka on maailman arvostetuimpia tiedelehtiä.

INKERI HALONEN

Lue julkaisu >