Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Suomalaisväitös: Yksi geenitesti auttaisi useiden lääkkeiden annostelussa

Lääkehoito   22.05.2017 09:43  VIRPI EKHOLM INGIMAGE

INGIMAGE, INGIMAGE

Yhdellä testillä saataisiin tietoa paitsi kodeiinin ja tramadolin, myös monien yleisien verenpaine-, masennus-, syöpä- ja sydänlääkkeiden annosvasteesta.

Ihmisten väliset geneettiset erot vaikuttavat siihen, miten elimistömme reagoi lääkeaineisiin.

Väitöstutkija, proviisori Paavo Pietarinen toivoo viranomaisilta selkeämpiä linjauksia siihen, miten geenitestejä tulisi tulevaisuudessa hyödyntää lääkehoidossa.

Kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista 20–25 prosenttia metaboloituu CYPD2D6-entsyymin välityksellä.

Niistä ehkä tunnetuin on kodeiini, joka voi aiheuttaa voimakkaitakin haittoja, jos henkilö kantaa ultranopeaa geenivarianttia.

Monien muiden lääkkeiden teho jää puolestaan näillä henkilöillä vähäiseksi.

Pietarinen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Suomessa on poikkeuksellisen paljon ultranopeita (7,2 prosenttia) ja vain vähän hitaita (2,3 prosenttia) CYPD2D6-metaboloijia.

Geenivariantteja ei kuitenkaan vielä testata potilailta rutiininomaisesti.

– Testaaminen tulee todennäköisesti lisääntymään lähivuosina, mutta se vaatii terveydenhuollon henkilökunnan kouluttamista asiaan. Lisäksi klinikkaan tulisi saada hyvä rutiinimenetelmä, jolla tärkeimmät metabolia-entsyymit voisi testata kerralla, Paavo Pietarinen pohtii.

CYPD2D6-entsyymin geenivarianttien testaaminen olisi erityisen hyödyllistä, koska se vaikuttaa monien yleisesti käytettyjen lääkkeiden aineenvaihduntaan elimistössä.

Yhdellä testillä saataisiin tietoa paitsi kodeiinin ja tramadolin, myös monien yleisien verenpaine-, masennus-, syöpä- ja sydänlääkkeiden annosvasteesta.

– Kaikkien potilaiden rutiininomainen testaaminen voi olla kallista, mutta toisaalta se pitäisi tehdä vain kerran elämässä. Samalla säästyisi paljon rahaa, kun potilas saisi mahdollisimman osuvan lääkityksen jo ensimmäisellä kerralla, Pietarinen kuvailee.

Paavo Pietarisen väitöstutkimus ”Effects of Genotype and Phenotype in Personalized Drug Therapy” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 24.2.2017. 

Arkisto


EMA arvioi ibuprofeenin turvallisuutta
17.06.2014 17:14

17.06.2014 17:14


Lääkkeet halpenevat, ruoka kallistuu
17.06.2014 12:42

17.06.2014 12:42


Jukka Mönkkönen Itä-Suomen yliopiston rehtoriksi
13.06.2014 13:15

13.06.2014 13:15


Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto asetettu
12.06.2014 16:42

12.06.2014 16:42


Yli puolella keski-ikäisistä hoitoa vaativa ihosairaus
10.06.2014 11:56

10.06.2014 11:56


D-vitamiinilisät eivät helpota aikuisen astmaa
10.06.2014 09:56

D-vitamiini 10.06.2014 09:56


Lihavuus on pahin terveysuhka
06.06.2014 09:00

Elämäntavat 06.06.2014 09:00


Tehoa astman hoitoon
05.06.2014 15:30 ERJA ELO

Apteekin lisäpalvelut 05.06.2014 15:30 ERJA ELO


Oksala siirtyy EK:n johtajaksi
05.06.2014 12:39

05.06.2014 12:39


Itsehoitoasiakas tarvitsee apua
05.06.2014 09:22

05.06.2014 09:22