Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Suomalaisten perimä kiinnostaa lääkekehittäjiä

Lääkekehitys   01.08.2014 12:37 ISTOCKPHOTO

kuva: iStockphoto, kuva: iStockphoto

Ainutlaatuinen geeniperimä tarjoaa tutkijoille oikoreitin lupaavien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen.

Suomalaisilta löytyy muita kansoja enemmän geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin täysin toimimattomaksi ja suojaavat siten esimerkiksi sydäntaudeilta.

PLOS Genetics -tiedelehdessä julkaistusta laajasta tutkimuksesta selviää, miten merkittävällä tavalla asutushistoria ja nälänhädät ovat muovanneet suomalaisten geeniperimää.

Tutkimuksessa tutkittiin yli 80 harvinaista koko geenin hiljentävää muutosta yli 30 000 suomalaisessa. Osa tutkituista geenimuodoista on vakavia tautimutaatioita, jotka periytyessään molemmilta vanhemmilta lapselle aiheuttavat erilaisia sairauksia tai jopa kuoleman.

Vielä mielenkiintoisempia ovat tutkimusryhmän mielestä ne geenit, joiden täydellinen toimimattomuus ei aiheuta minkäänlaisia terveydellisiä ongelmia, mutta sen sijaan suojaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeilta.

- Tällaiset ”suojageenit” ovat mielenkiintoisia lääkekehityskohteita. Perinteisesti tutkimuksiin tarvitaan eläinmalli, esimerkiksi poistogeeninen hiiri. Suomalaisten ainutlaatuinen geeniperimä tarjoaa meille todellisen oikoreitin lupaavien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen, kertoo tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista ja Harvardin yliopiston ja MIT:n Broad Instituutista.

Väestössä terveinä elävät ”poistogeeniset” ihmiset ovat ikään kuin luonnon tuottama koemalli, jonka avulla tutkijoiden on mahdollista saada lisää tietoa sairauksien syistä sekä löytää uusia, entistä turvallisempia lääkekehityskohteita.

- Jos ihmiset pärjäävät hyvin vuosikymmeniä ilman jonkun geenin geenituotetta, on todennäköistä että kyseisten geenituotteiden määrän vähentäminen esimerkiksi lääkkeiden avulla ei aiheuta merkittäviä sivuvaikutuksia, Palotie jatkaa.

ERJA ELO

Arkisto


Lääkeroboteille mietitään uusia tehtäviä
15.11.2019 14:42 TARU TAIPALE

Lääkitysturvallisuus 15.11.2019 14:42 TARU TAIPALE


Virolainen sähköinen resepti kelpaa Suomessa maaliskuussa
15.11.2019 12:15 ERJA ELO

Lääkemääräykset 15.11.2019 12:15 ERJA ELO


Jorviin avautuu apteekki maaliskuussa
14.11.2019 13:06 OLLI-PEKKA TIAINEN

Apteekkiluvat 14.11.2019 13:06 OLLI-PEKKA TIAINEN


Diklofenaakkia siirtyy reseptimyyntiin Ruotsissa
08.11.2019 09:00 EMMI PUUMALAINEN

itsehoito 08.11.2019 09:00 EMMI PUUMALAINEN


Markus Henriksson jatkaa Valviran johdossa
07.11.2019 14:42 OLLI-PEKKA TIAINEN

Nimitykset 07.11.2019 14:42 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekit yllättivät Nenäpäivä-tempauksella
06.11.2019 15:20 ERJA ELO

Yhteiskuntavastuu 06.11.2019 15:20 ERJA ELO


Outi Antilasta Kelan pääjohtaja
05.11.2019 19:08 OLLI-PEKKA TIAINEN

Nimitykset 05.11.2019 19:08 OLLI-PEKKA TIAINEN


Biosimilaarien apteekkivaihto laajenee Euroopassa
01.11.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Biosimilaarit 01.11.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN


Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä
31.10.2019 16:10 EMMI PUUMALAINEN

Lääkitysturvallisuus 31.10.2019 16:10 EMMI PUUMALAINEN


Hypoglykemian hoito helpottuu
28.10.2019 12:00 EMMI PUUMALAINEN

diabetes 28.10.2019 12:00 EMMI PUUMALAINEN