Jokaisella meistä on henkilöbrändi, halusimme tai emme. Välillä on hyvä arvioida, näytämmekö ulospäin siltä, miltä haluamme, vai voisiko viestiä terävöittää esimerkiksi erilaisilla kuvavalinoilla sosiaalisessa mediassa.

Henkilöbrändi tarkoittaa kuvausta siitä, millaisena muut meidät näkevät. Mielikuva alkaa muotoutua siitä hetkestä, kun olemme kontaktissa uuden ihmisen kanssa, kertoo henkilöbrändäykseen erikoistunut yritysjohdon konsultti Tom Westeren.

Arvioimme hyvin nopeasti, jopa valokuvan perusteella, millainen tyyppi on kyseessä. Osaako toinen asiansa, voiko häneen luottaa?

Brändi kehittyy ajan kanssa ja koostuu kerrostumista. Siihen vaikuttaa kaikki, mitä teemme tai jätämme tekemättä.

– Jos johtaja marssii joka päivä töihin avokonttorin läpi tervehtimättä, hän rakentaa vahvaa henkilöbrändiä henkilöstön suuntaan, Westeren sanoo.

Henkilöbrändäyksen tarve on kehittynyt erityisesti sosiaalisen median myötä. Vielä 10–15 vuotta sitten näkyvyyttä oli mahdollista saada perinteisestä mediasta, joko ostamalla mainostilaa tai pääsemällä uutisiin. Nykyään kuka tahansa voi saavuttaa somen kautta suurenkin yleisön.

Feikki ei toimi

Westeren kehottaa miettimään, millaisena haluat muiden kokevan itsesi. Oletko orkesteria johtava kapellimestari, muutoksen puolesta taisteleva soturi vai toimitko auttajana taustalla?

Kun tavoitemielikuva on selvillä, on mietittävä keinoja päästä tavoitteisiin.

– Yksi viihtyy parrasvaloissa, toinen omassa työhuoneessaan, mutta kumpikin pystyy luomaan itsestään arvostetun henkilöbrändin, Westeren vakuuttaa.

Kiinnostava henkilöbrändi rakentuu oman tyylin, aidon persoonallisuuden ja vahvuuksien pohjalta. Westeren varoittaa, että feikki ei toimi, koska kukaan ei voi näytellä koko ajan.

– Pitää uskaltaa erottua, olla vähän erilainen. Tiettyjä asioita voi korostaa, silloin jää mieleen.

Henkilöbrändiä rakennettaessa on mietittävä kohderyhmä, jonka sisällä haluaa saada tunnettuutta ja arvostusta. Apteekkareilla se voi olla paikallisyhteisö, kuten kunta tai kaupunginosa.

Westeren toivoo, että apteekkarit näkyisivät omalla persoonallaan apteekkiensa nettisivuilla ja muissa somekanavissa. Yksinkertaisen tehokkaasti toimii esimerkiksi kasvokuva ja viesti ”Mä olen apteekkarina täällä, tervetuloa meille!”.

Jos haluaa olla laajemmin tunnettu ja arvostettu kohderyhmässään, somessa voi herätellä keskustelua kiinnostavista ja ajankohtaisista asioista, joista itsellä on vankka asiantuntemus.

Näihin voit itse vaikuttaa

Teot, viestit ja ilme ovat ne kolme asiaa, joihin Tom Westerenin mukaan jokainen voi vaikuttaa omassa henkilöbrändissään.

Ilmeeseen kuuluvat ulkonäkö, kehonkieli ja sosiaalisen median ilme. Vastaako ilme tavoitemielikuvaa? Onnistummeko antamaan muille itsestämme sen mielikuvan, jonka haluamme?

Somessa valokuvilla on hyvin suuri merkitys. Ammatillista osaamista korostava poseeraa valkoinen työtakki päällä reseptitiskissä. Lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä ottaa kuvan arkivaatteissa lemmikin kanssa metsälenkillä.

Pelkkä ilme ei riitä, vaan tekojen ja viestien on tuettava mielikuvatavoitetta. Nykyaikaisuutta ja ekologisuutta korostava apteekkari voi lähteä ajamaan apteekin kiinteistöön aurinkovoimahanketta. Se ei liity suoraan bisnekseen, mutta muokkaa vahvasti mielikuvaa.

– Aiemmin viestinnässä oli tapana kertoa lehdistötiedotteella ”joo nämä ympäristöasiat ovat meille tärkeitä”. Nykyään se ei riitä, vaan mennään henkilöstön kanssa tekemän ympäristötekoa, Westeren sanoo.

Ihmisiä kiinnostavat tunteita herättävät teot ja tarinat, kuten se, että partiolaiset keräsivät rannalta roskat pois.

Konkreettisten tekojen vaikutus mielikuviin on moninkertainen verrattuna perinteiseen tiedottamiseen. Tempauksilla saa paljon somenäkyvyyttä, myös paikallislehdet kirjoittavat niistä mielellään.

Hyviä tekoja yhdessä

Organisaation brändäys toimii samalla logiikalla kuin henkilöbrändäys: tarvitaan mielikuvatavoite, tekoja, viestintää ja sopiva ilme.

Mielikuvaan apteekista voi vaikuttaa pienilläkin keinoilla. Koiranomistaja ilahtuu, kun apteekin oven vieressä odottavalle lemmikille on tarjolla vesikuppi tai puruluu.

Apteekkien brändinrakennuksen ei tarvitse rajoittua paikalliselle tasolle. Westeren pohtii, voisivatko apteekit sopia hankkeesta, jossa ne tekisivät yhdessä hyviä tekoja. Apteekit voisivat saavuttaa näkyvyyttä valtakunnallisella tasolla.

Westeren korostaa, että brändin rakentaminen on pitkänmatkan juoksu, joka vaatii määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

– Mielikuvaa rakentaessa täytyy tehdä asioita, jotka eivät liity työhön tai suoraan bisnekseen, vaan siihen, miten ihmiset näkevät apteekkarit ja apteekit.

Esimerkiksi kouluvierailut ovat hyvä pitkän tähtäimen keino vahvistaa positiivista mielikuvaa apteekeista ja luoda henkilökohtainen kontakti tulevaisuuden asiakkaisiin.

Westeren näkee paikallisissa apteekkariyrittäjissä ja K-kauppiaissa paljon samaa. Jälkimmäiset ovat onnistuneet tuomaan itseään paljon paremmin esiin.

– Apteekkarit voivat ottaa henkilöbrändien luomisessa oppia K-kauppiaista, hän vinkkaa.