Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Siitepölykausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin

allergia   05.02.2020 08:15  ERJA ELO INGIMAGE

INGIMAGE,

Jos nenä vuotaa helmikuussa, syynä ei välttämättä ole flunssa, vaan etuajassa alkanut siitepölykausi.

Pähkinäpensaan kukinta on käynnissä maan eteläosissa ja lepän kukinta on alkamassa.

Lauha talvi on aikaistanut kevään tuloa. Ensimmäiset kukkivat pähkinäpensaat havaittiin Suomen eteläosissa tammikuun puolivälin jälkeen. Kaukokulkeumia saapui Euroopasta jo tammikuun alussa.

Pian alkamassa on myös lepän kukinta, sillä yksittäisiä kukintansa aloittavia leppiä on jo havaittu.

Ilman siitepölymäärien odotetaan jäävän toistaiseksi vähäiseksi, mutta kukkivien kasvustojen läheisyydessä määrät voivat nousta.

– Siitepölykausi on alkanut poikkeuksellisen aikaisin, vahvistaa projektitutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.

Yliopisto on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia vuodesta 1974 asti, mutta Pätsillä ei ole tilastotietoa siitä, onko siitepölykausi alkanut koskaan näin varhain mittaushistoriassa.

– Tavallisesti siitepölykausi alkaa maan eteläosissa vasta maaliskuussa ja pohjoisessakin samoihin aikoihin kaukokulkeumien vuoksi, hän kertoo.

Pätsin mukaan vielä on liian aikaista sanoa, aikaistuuko myös koivun kukinta. Normaalisti koivu aloittaa kukinnan maan eteläosissa toukokuun alussa, mutta lämmin sää nopeuttaa ja viileä viivyttää sitä.

Aikaisin alkaneesta siitepölykaudesta voi olla kasveille haittaa. Kasvit kestävät pientä pakkasta, mutta pitkäkestoinen pakkasjakso voi palelluttaa kukkimisvaiheeseen ehtineet norkot.

– Siitepölyn määrä jää vähäiseksi, jos osa norkoista kuolee, ennen kuin ne ovat vapauttaneet siitepölynsä ilmaan, Pätsi kertoo.

Arkisto


Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä
19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Mikä olikaan apteekin rooli lääkehoidoissa? kysyy Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Ari Jansen blogissaan.
18.02.2016 11:53

18.02.2016 11:53


Apteekkari: THL rakentaa valtakunnallista Lääkityslistaa, joka kokoaisi hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen. Mutta kuinka laajasti tiedot näkyisivät apteekeissa?
18.02.2016 09:38

18.02.2016 09:38


Hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen?
18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN


Apteekkari: Actavis on luvannut tiedottaa jatkotoimenpiteistä mahdollisimman pian. Apteekkariliitto suosittelee, että Apobase Creme, Oily Creme ja Lotion-perusvoiteet otetaan apteekeissa toistaiseksi pois myynnistä.
17.02.2016 16:14

17.02.2016 16:14


Actavis keskeyttää kolmen Apobase-voiteen toimitukset apteekkeihin
17.02.2016 16:00

Potilasturvallisuus 17.02.2016 16:00


Apteekkari: Suomessa lääkkeet saa koneellisesti annosjaeltuna noin 40 000 ihmistä, suurin osa heistä on kotihoidon asiakkaita. Ruotsissa turvallisuutta parantavan palvelun piirissä on jo lähes 200 000 ikäihmistä. Suomessa moni kunta käyttää yhä kotihoitajan työaikaa lääkkeiden jakamiseen.
17.02.2016 10:54

17.02.2016 10:54


Annosjakelussa valtava kasvupotentiaali – yleistyminen kiinni kuntapäättäjistä
17.02.2016 10:07 ERJA ELO

Annosjakelu 17.02.2016 10:07 ERJA ELO


Apteekkari: Kirsi Kosonen aloitti elokuussa Punkaharjun apteekin apteekkarina. Apteekkariuralle lähti hänen lisäkseen viime vuonna 28 muuta kokenutta proviisoria.
16.02.2016 15:47

16.02.2016 15:47


Apteekkari: Yrjö Rosila on yksi niistä lähes 40 000 suomalaisesta, joiden lääkkeet jaellaan koneellisesti.
16.02.2016 09:37

16.02.2016 09:37