Fimea pitää äärimmäisen valitettavana, että lääkkeisiin liittyvää keskustelua on käyty julkisuudessa lähinnä elinkeino- ja kilpailupoliittisista näkökohdista.

Fimea on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvityksen itsehoitolääkkeiden myyntikanavasta ja lääkemyynnin soveltuvuudesta päivittäistavarakauppaan. 

Selvitys on hyvin suorasanainen: Fimea ei kannata itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista apteekkien ulkopuolelle, vaan pitää sitä selvänä turvallisuusriskinä.

Fimean mukaan lääkkeiden myynnin tarpeeton lisääminen ja vähittäisjakelun laajentaminen tahoille, joilla lääkeneuvonta- ja lääkityksen seurantavalmiuksia ei ole, tuo mukanaan uusia, merkittäviä lääke- ja lääkitysturvallisuusriskejä.

Samalla Fimea ilmaisee närkästymisensä apteekki- ja lääkejakelusta käytävään julkiseen keskusteluun. Fimea pitää äärimmäisen valitettavana, että lääkkeisiin liittyvää keskustelua on käyty julkisuudessa lähinnä elinkeino- ja kilpailupoliittisista näkökohdista.

Fimea viestittää hyvin selväsanaisesti, että sillä, miten apteekkialaa kokonaisuudessaan tarkastellaan – kansanterveyden vai elinkeinopolitiikan näkökulmasta – on merkittävät ero.

– On iso ero, säädelläänkö lääke- ja apteekkialaa tulevaisuudessa vain elinkeino- ja kilpailupoliittisista lähtökohdista vai painotetaanko ensisijassa lääke- ja lääkitysturvallisuutta sekä rationaalisen lääkehoidon toteuttamista, Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi sanoo.

Lääkelain uudistaminen on tarpeen, ja se on jo käynnissä

Fimea katsoo, että jos Suomessa on tarve lisätä lääkkeiden myyntipisteitä, se voidaan toteuttaa nykyjärjestelmää kehittämällä.

Fimean tekemän väestökyselyn perusteella itsehoitolääkkeiden saatavuus koetaan Suomessa hyväksi, lääkkeitä on helppo hankkia ja apteekkien aukioloajat ovat pääosin riittävät.

Toiminnan kehittämis- ja uudistamistyön tulee kuitenkin olla jatkuvaa ja muuttuvat asiakastarpeet huomioon ottavaa, Fimea painottaa.

– Nykyistä järjestelmää tulee kehittää asiakaspalvelunäkökulmaa korostaen, lääke- ja lääkitysturvallisuutta vaarantamatta ja yhteiskunnan resursseja tuhlaamatta. Lisäksi lainsäätäjän tulisi varmistaa, ettei yksittäinen luvanhaltija pysty jarruttamaan tarkoituksenmukaista apteekkipalvelujen kehittämistä alueellaan, toteaa Rajaniemi.

Lääkealan toimijoiden valvonta -prosessin johtaja Eija Pelkonen toteaa, että lääkelakiin valmistellaan paraikaa muutoksia, jotka mahdollistavat apteekkitoimipisteiden määrän ja apteekkien välisen kilpailun lisäämisen.

– Kun keskustellaan lääkkeiden hinnoista, on hyvä muistaa, että lääkkeen vähittäismyyntihinnan muodostumisesta ja apteekkien katteesta päättää valtiovalta, toteaa Pelkonen.

”Kasvavasta lääkemyynnistä hyötyvät lähinnä lääkkeiden myyjät”

Pelkonen muistuttaa, että naapurimaissa kasvanut lääkemyynti ei ole näkynyt asiakkaille juurikaan alentuneina hintoina, vaan myynnin kasvusta ovat hyötyneet lähinnä lääkkeiden myyjät.

– Lääkkeiden myynnin tarpeeton lisääminen tai myyntikanavan laajentaminen ilman lääkeneuvonta- ja lääkityksen seurantamahdollisuuksia olisi vastoin Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman tavoitteita eikä lisäisi kansanterveyttä, Pelkonen sanoo.

Ylijohtaja Rajaniemi toteaa myös, että lääkkeiden hintojen vertailu eri maiden välillä on mahdotonta tuntematta perinpohjaisesti kansallisia hinnanmuodostusmekanismeja, säädöspohjaa tai apteekki- ja jakelujärjestelmien ansaintalogiikkaa.

Lisää aiheesta