Itselääkintää voitaisiin kehittää ja valikoimaa laajentaa potilaan turvallisuutta vaarantamatta, jos apteekkien farmaseuttista osaamista hyödynnettäisiin nykyistä enemmän, kertoo tuore selvitys.

Vastuullinen itselääkintä säästää aikaa, rahaa ja vaivaa. Potilas säästää, kun hän saa nopeasti avun apteekista ja voi aloittaa hoidon välittömästi. Yhteiskunta ja terveydenhuolto säästävät aikaa ja rahaa, jos lääkärikäyntien ja KELA-korvattavien lääkkeiden reseptien määrä vähenee. Näin päätellään apteekkari Eeva Teräsalmen ja proviisori Harri Ovaskaisen Lääketeollisuus ry:lle tekemässä selvityksessä.

Selvityksen mukaan Suomessa tarvitaan suunnitelmallisuutta itsehoidon ja -lääkinnän kehittämiseksi, jotta niiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Keskeistä on lääkitysturvallisuuden varmistaminen. Itsehoitolääkkeen oston yhteydessä apteekissa on oltava tarjolla lääkeneuvontaa ja erilaiset riskiryhmät ja heidän tarpeensa on pystyttävä tunnistamaan.

– Apteekeissa tehtävä lääke- ja terveysneuvonta on vaikuttavaa. Jos sitä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän, itsehoitolääkevalikoimaa voitaisiin laajentaa. Valikoimaan voitaisiin ottaa jo nyt käytössä olevien laihdutus- ja jälkiehkäisyvalmisteiden kaltaisia itsehoitolääkkeitä, joiden soveltuvuus kullekin potilaalle varmistetaan henkilökohtaisesti, selvityksessä ehdotetaan.  

Selvityksessä pohditaan myös lääkärien ja apteekkien väliseen yhteistyöhön perustuvan kansallisen mallin kehittämistä joidenkin kroonisten sairauksien hoidossa. Lääkäri tekisi diagnoosin ja määräisi ensimmäisen lääkehoidon. Jatkossa apteekki voisi toimittaa potilaalle lääkettä ilman uusittua lääkemääräystä.

– Hyvässä tapauksessa moniammatillinen yhteistyö saadaan onnistumaan potilaan parhaaksi. Toinen vaihtoehto on, että kukin ammattikunta tiukasti vahtii oikeuksiaan ja reviiriään. Tällöin unohtuvat sekä hoidon kokonaisuus että asiakkaan tarpeet, Eeva Teräsalmi toteaa tiedotteessa. (EK)

Selvitys kokonaisuudessaan (pdf) >