Suonensisäisesti lääkittävät sairaalapotilaat ja tablettihoitoa saavat avohoidon syöpäpotilaat ovat silti yhä varsin eriarvoisessa asemassa.

Lääkkeiden hintalautakunta eli Hila on solminut lääkeyritysten kanssa jo kahdeksan salaista riskinjakosopimusta, joiden perusteella lääkevalmisteet on hyväksytty ehdollisesti korvattaviksi.

Valmisteista kaksi, evolokumabi ja alirokumabi, ovat biologisia kolesterolilääkkeitä.

Muut kuusi valmistetta ovat lääkkeitä, joilla hoidetaan edenneitä tai uusiutuneita syöpätauteja.

Syöpätautien vs. apulaisylilääkäri Maarit Bärlund Taysista on ilahtunut siitä, että uudet avohoidon syöpälääkkeet pyritään saamaan aiempaa nopeammin potilaiden käyttöön.

Hänen mukaansa syöpäpotilaat ovat kuitenkin edelleen varsin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, annostellaanko heidän tarvitsemansa lääke suonensisäisesti sairaalassa vai tablettina avohoidossa.

Jälkimmäisten saaminen korvausjärjestelmään kestää yhä kohtuuttoman kauan.

– Uudet syöpälääkkeet ovat hyvin kalliita. Jos lääke otetaan suun kautta, Kela-korvattavuuden puute käytännössä estää sen käytön, Bärlund toteaa.

Vastikään ehdollisesti korvattavaksi hyväksytyistä lääkkeistä Bärlund nostaa esiin olaparibin, joka on tarkoitettu erään harvinaisen munasarjasyövän alatyypin hoitoon.

– On näiden potilaiden kannalta iso asia, että lääke on vihdoin Kela-korvattava.

Merkittävää on myös entsalutamidin ja abirateronin korvattavuuden laajennus edenneen eturauhassyövän ensilinjan hoitoon.

Aiemmin kyseisiä lääkkeitä voitiin käyttää vasta solunsalpaajahoidon jälkeen. Tämä on ollut ongelmallista erityisesti iäkkäille potilaille, jotka eivät sovellu solunsalpaajahoitoon.

Kokeilu jatkuu - vaikutuksia voidaan arvioida vasta myöhemmin

Mahdollisuus ehdolliseen korvattavuuteen tuli sairausvakuutuslakiin vuoden 2017 alussa. Kyseessä on kokeilu, joka jatkuu vuoden 2019 loppuun.

– Näyttäisi siltä, että ehdollinen korvattavuusmenettely on otettu varsin hyvin vastaan, kiteyttää Hilan johtaja Ulla Kurkijärvi STM:stä.

Ehdollista korvattavuutta voidaan käyttää, jos lääkeyritys ja Hila eivät pääse ratkaisuun tavanomaisessa hakemusmenettelyssä. Se perustuu Hilan ja lääkeyrityksen solmimaan riskinjakosopimukseen.

Tavoitteena on nopeuttaa uusien avohoidon lääkkeiden saamista potilaiden ulottuville. Samalla pyritään tasaamaan niiden käyttöönottoon liittyvää epävarmuutta.

– Olemme vielä kokeilun alkuvaiheessa. Vasta myöhemmin voidaan arvioida, miten sopimukset toteutuvat ja millaisia vaikutuksia niillä on, Kurkijärvi kuvailee.

Riskinjakosopimuksen ehdoissa voidaan sopia lääkeyrityksen tuottamasta lisänäytöstä tai taloudellisista hyvityksistä Kelalle.

Sopimukset eivät ole julkisia, joten Kurkijärvi ei voi avata niiden sisältöä tarkemmin. Kaikki tähän mennessä solmitut sopimukset liittyvät kuitenkin hoidon kustannuksiin, eivätkä esimerkiksi hoidolliseen arvoon.

Kurkijärvi ei voi paljastaa, onko neuvotteluja uusista riskinjakosopimuksista parhaillaan käynnissä.

– Kokeilu toki jatkuu, hän huomauttaa.

"On iso ongelma, että emme voi toteuttaa hoitosuositusten mukaista hoitoa"

Maarit Bärlund korostaa, että uusia lääkkeitä ei oteta sairaalassakaan käyttöön ilman huolellista kustannusten ja hoidollisten hyötyjen arviointia.

Sairaalalääkkeet käyvät kuitenkin tämän byrokratian läpi yleensä nopeammin kuin avohoidon lääkkeet omansa.

Bärlund toivoo korvattavuutta esimerkiksi uusille keuhkosyöpälääkkeille, jotka on tarkoitettu harvinaisten ALK-positiivisten kasvainten hoitoon.

– Nämä lääkkeet ovat korvattavia muissa Pohjoismaissa, ja kansainväliset hoitosuositukset suosittelevat niiden käyttöä. On iso ongelma, että emme voi toteuttaa hoitosuositusten mukaista hoitoa, hän korostaa.

Lisää aiheesta