Säästötoimet vähensivät lääkkeistä maksettujen Kela-korvausten määrää. Korvausten summa pieneni yli 25 miljoonalla eurolla.

Kela maksoi vuonna 2017 lääkkeistä korvauksia 1,39 miljardia euroa noin 3 miljoonalle korvauksen saajalle.

Korvaussumma on 25,3 miljoonaa euroa (1,8 %) pienempi kuin edellisvuonna.

− Lääkekorvaukset ovat viimeksi pienentyneet edeltävään vuoteen verrattuna vuonna 2013. Nyt korvausten pieneneminen johtuu vuonna 2017 tehdyistä säästötoimista, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.

Kaikkiaan korvattavia lääkkeitä osti 3,8 miljoonaa henkilöä, mutta kustannukset jäivät alle alkuomavastuun yhteensä hieman yli 800 000 henkilöllä.

Useimmin alle alkuomavastuun jäivät kipulääkkeiden ja mikrobilääkkeiden ostot, mikä kertoo yksittäisten kuurien ostamisesta.

Diabeteslääkkeiden korvausmuutos pienensi kustannuksia merkittävästi

Eniten lääkekorvauksia pienensi diabeteslääkkeiden korvausmuutos. Vuoden 2017 alussa kaikki diabeteslääkkeet paitsi insuliinit siirrettiin 100 prosentin korvausluokasta 65 prosentin korvausluokkaan.

Korvausluokkaa vaihtaneiden diabeteslääkkeiden korvaussumma pieneni 26 miljoonaa euroa (24 %).

Diabeteslääkkeiden kustannuksia pienensi myös eräiden insuliinivalmisteiden hinnan aleneminen. Vuonna 2017 tuli markkinoille glargininsuliinin biosimilaari eli biologinen kaltaislääke.

Edullisemman biosimilaarin vuoksi myös alkuperäisvalmisteen hinta on alentunut. Insuliinien korvaussumma pieneni 8 miljoonaa euroa (9 %).

Syöpälääkkeiden korvaukset pienenivät ensimmäistä kertaa

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksetut korvaukset pienenivät viime vuonna ensimmäistä kertaa. Vähennys oli 8,3 miljoonaa euroa (2 %).

− Syynä ovat muun muassa edullisemmat rinnakkaisvalmisteet ja rinnakkaistuontivalmisteet. Niiden vuoksi useita uusia lääkeaineita on tullut lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin, hinnat ovat laskeneet ja lääkkeitä on vaihdettu halvempiin, Saastamoinen kertoo.

Myös mikrobilääkkeistä maksetut korvaukset pienentyivät 1,4 miljoonaa euroa (10 %). Korvausta saaneiden määrä pieneni samassa suhteessa.

Kustannusten hillintä näyttää toimivan

Lääkekorvausten kustannuksia pyrittiin hillitsemään myös vähentämällä lääkehävikkiä. Kalliiden lääkkeiden ostomäärää rajoitettiin, ja myös peruskorvattavia lääkkeitä korvattaessa edellytetään, että edellinen lääke-erä on ensin käytetty lähes loppuun.

Lisäksi hintakilpailua pyrittiin vilkastuttamaan edistämällä lääkkeen vaihtamista entistä halvempaan vaihtokelpoiseen lääkkeeseen eli kaventamalla vaihtokelpoisten lääkkeiden niin sanottua hintaputkea.

− Kustannusten hillintäkeinojen vaikutus näkynee esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden korvauksissa, jotka ovat pienentyneet 6,5 % eli lähes 10 miljoonaa euroa, vaikka korvauksen saajien määrä on kasvanut hieman. Aiemmin viitehintojen nousu kasvatti tiettyjen sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden kustannuksia useilla miljoonilla euroilla vuodessa. Nyt viitehintojen nousu näyttää kuitenkin taittuneen, Saastamoinen sanoo.

Lisää aiheesta