Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

Lääkehoito   05.04.2019 10:30  VIRPI EKHOLM ISTOCK

kuva: INGIMAGE, kuva: INGIMAGE

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Arkisto


Robotti joka neljännessä apteekissa
19.06.2017 12:00 ERJA ELO

Digitalisaatio 19.06.2017 12:00 ERJA ELO


Apteekkariliiton juhla-apuraha jaettiin Sirkka-Liisa Kivelälle ja Janne Martikaiselle
16.06.2017 10:42

Apurahat 16.06.2017 10:42


Fimea perustaa uuden apteekin Kuopioon
16.06.2017 08:32 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 16.06.2017 08:32 ERJA ELO


PGEU:n uusi puheenjohtaja tulee Espanjasta
14.06.2017 16:06

Nimitykset 14.06.2017 16:06


Etelä-Karjala: Maakunnallinen kehittäminen avainasemassa annosjakelussa
13.06.2017 09:00 INKERI HALONEN

Annosjakelu 13.06.2017 09:00 INKERI HALONEN


Puolet apteekeista valmistaa lääkkeitä edelleen käsityönä
12.06.2017 12:10 ERJA ELO

Lääkevalmistus 12.06.2017 12:10 ERJA ELO


Reseptilääkkeiden tilaaminen verkosta helpottuu
12.06.2017 11:03 ERJA ELO

Digitalisaatio 12.06.2017 11:03 ERJA ELO


Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa nihkeimpiä annosjakelun käyttäjiä
12.06.2017 09:30 INKERI HALONEN

Annosjakelu 12.06.2017 09:30 INKERI HALONEN


Heikki Pälve eläkkeelle – Kati Myllymäestä Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja
09.06.2017 10:27 ERJA ELO

Nimitykset 09.06.2017 10:27 ERJA ELO


Huijauslaskuja taas liikenteessä
09.06.2017 10:15 INKERI HALONEN

huijaus 09.06.2017 10:15 INKERI HALONEN