Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

Lääkehoito   05.04.2019 10:30  VIRPI EKHOLM ISTOCK

kuva: INGIMAGE, kuva: INGIMAGE

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Arkisto


Norjan lääkepula pahenee
11.01.2019 14:15 RIITTA LEHTIMÄKI

Lääkejakelu 11.01.2019 14:15 RIITTA LEHTIMÄKI


Murskaus loppui, vointi parani
10.01.2019 15:30 NINA RANTTILA

Lääkitys kuntoon 10.01.2019 15:30 NINA RANTTILA


Venäläiset tulevat
07.01.2019 14:15 SALLA NAZARENKO

Asiakaspalvelu 07.01.2019 14:15 SALLA NAZARENKO


Lääkemyynti kääntyi kasvuun
04.01.2019 10:40 ERKKI KOSTIAINEN

TILASTOT 04.01.2019 10:40 ERKKI KOSTIAINEN


Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta
04.01.2019 08:15 ERJA ELO

Brexit 04.01.2019 08:15 ERJA ELO


Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon
04.01.2019 08:02 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 04.01.2019 08:02 VIRPI EKHOLM


Banaanikärpänen ratkoo lihavuuden syitä
03.01.2019 13:52 OLLI-PEKKA TIAINEN

Ravitsemus 03.01.2019 13:52 OLLI-PEKKA TIAINEN


Lääkevarmennus voi johtaa lääkepulaan
20.12.2018 21:20 ERJA ELO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkevarmennus 20.12.2018 21:20 ERJA ELO, OLLI-PEKKA TIAINEN


Suuret lääkekulut laskevat hieman
19.12.2018 12:30 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkekorvaukset 19.12.2018 12:30 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekki on auki entistä pidempään
18.12.2018 12:40 ERKKI KOSTIAINEN

Apteekki palvelee 18.12.2018 12:40 ERKKI KOSTIAINEN