Kohonneen verenpaineen hoitotavoitetta tiukennettiin henkilöillä, joiden sydäntautirisk... Lue lisää »

Covid-19-taudin tukihoitoja on paikoin tulkittu väärin potilaille maksuttomiksi taudin ... Lue lisää »

Heikko hoitoon sitoutuminen kiihdyttää uuden sydän- tai aivoinfarktin ilmaantumista. Lue lisää »

Tuberkuloosin hoitoon kehitetään tekniikkaa, jossa koko lääkekuuri voitaisiin antaa yhd... Lue lisää »

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia muutoksia nopeat masennushoidot ai... Lue lisää »

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

Lääkehoito   05.04.2019 10:30  VIRPI EKHOLM ISTOCK

kuva: INGIMAGE, kuva: INGIMAGE

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Arkisto


Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
17.10.2019 09:02 VIRPI EKHOLM

flunssa 17.10.2019 09:02 VIRPI EKHOLM


Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
14.10.2019 14:30 VIRPI EKHOLM

Alzheimer 14.10.2019 14:30 VIRPI EKHOLM


Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
11.10.2019 15:16 VIRPI EKHOLM

kipulääkkeet 11.10.2019 15:16 VIRPI EKHOLM


Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
03.10.2019 10:31 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 03.10.2019 10:31 VIRPI EKHOLM


HIV = hieman ikävä vaiva
27.06.2019 12:17 VIRPI EKHOLM

HIV 27.06.2019 12:17 VIRPI EKHOLM


Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
26.06.2019 11:25 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkehoito 26.06.2019 11:25 OLLI-PEKKA TIAINEN


Omaishoitajien lääkehoito ontuu
07.06.2019 15:42 ERJA ELO

Lääkehoito 07.06.2019 15:42 ERJA ELO


Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
02.05.2019 16:50 MARI HEIKKILÄ

Lääkehoito 02.05.2019 16:50 MARI HEIKKILÄ


Suihkeella irti masennuksesta
16.04.2019 08:00 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 16.04.2019 08:00 VIRPI EKHOLM