Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

Lääkehoito   05.04.2019 10:30  VIRPI EKHOLM ISTOCK

kuva: INGIMAGE, kuva: INGIMAGE

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Arkisto


Apteekkina esiintyvä puhelinmyyntifirma joutuu markkinaoikeuteen
24.03.2017 16:07 INKERI HALONEN

valeapteekki 24.03.2017 16:07 INKERI HALONEN


Kardiologian professori: Tulehduskipulääkkeitä pitäisi myydä vain apteekissa
23.03.2017 11:38 ELINA AALTONEN

Lääkehoito 23.03.2017 11:38 ELINA AALTONEN


Joka viides jäi ilman lääkekorvauksia alkuomavastuun vuoksi
23.03.2017 10:03 ERJA ELO

Lääkekorvaukset 23.03.2017 10:03 ERJA ELO


Uusi perhevapaakorvaus haettavaksi toukokuussa
22.03.2017 10:11 ERJA ELO

22.03.2017 10:11 ERJA ELO


Kuntavaalit lähestyvät – ehdolla myös apteekin ammattilaisia
22.03.2017 09:00

22.03.2017 09:00


Apteekkitarkastusten maksuihin ehdotetaan tuntuvia korotuksia
21.03.2017 09:00

Apteekkijärjestelmä 21.03.2017 09:00


EU-ministerivaliokunta: Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa
17.03.2017 10:51 ERJA ELO

Lääketeollisuus 17.03.2017 10:51 ERJA ELO


Tapio Rytilästä apteekkineuvos
15.03.2017 14:15

Arvonimet 15.03.2017 14:15


Lääkityslistat ajan tasalle apteekissa
15.03.2017 09:08 ERJA ELO

rationaalinen lääkehoito 15.03.2017 09:08 ERJA ELO


Apteekkariliiton 100 000 euron juhla-apuraha haettavana
13.03.2017 11:45

Apteekkariliitto 13.03.2017 11:45