Vain joka toinen terveyskeskuspotilas hoitaa sepelvaltimotautiaan, kohonnutta verenpainettaan tai diabetestaan ruokavalion tai liikunnan avulla, selviää tuoreesta lisensiaattityöstä.

Ruokavalio ja liikunta eivät edelleenkään kuulu sepelvaltimopotilaan, diabeetikon tai kohonnutta verenpainetta potevan hoitoon, selviää terveystieteiden maisteri Riitta Kortelaisen tuoreesta lisensiaattityöstä.

Esimerkiksi kohonneen verenpaineen hoidossa 90 prosenttia potilaista ilmoitti noudattavansa lääkehoitoa, mutta ruokavaliota noudatti vain 40 prosenttia miehistä ja 50 prosenttia naisista ja liikuntahoitoa vastaavasti vain 50 prosenttia miehistä ja 55 prosenttia naisista.

Mielialakyselyn mukaan vähintään lievää masennusta poti 25 prosenttia miehistä ja peräti 35 prosenttia naisista. Alakuloisuus oli yhteydessä vähäiseen liikuntaan, epäterveelliseen ravitsemukseen sekä tupakointiin. Aktiivinen liikunta ja hyvä mieliala olivat yhteydessä toisiinsa.

Apteekilla
tärkeä rooli

Suomen Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki painottaa liikunnan merkitystä monen kansansairauden hoidossa.

Apteekkariliitto on mukana vuosina 2010–2012 toteutettavassa Liikkujan apteekki -hankkeessa, jonka tarkoituksena on tukea ja aktivoida apteekkeja sisällyttämään liikunta-asiaa vahvemmin osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia ja eri potilasryhmille suunnattuja erityispalveluja, kuten apteekin astmapalvelua.

–  Terveydenhuollon eri toimijoiden tulisi kannustaa ja ohjata potilaita liikkumaan nykyistä enemmän, yhteistyössä liikunta-alan toimijoiden kanssa. Pelkkä liikkumiseen kehottaminen ei riitä, vaan monet kaipaavat konkreettista tietoa siitä, että miten, missä ja kuinka paljon liikuntaa tulisi harrastaa ja millainen liikunta sopii ja mikä ei sovi omiin sairauksiin, Salimäki kannustaa.

Salimäen mukaan apteekit tulevat tulevaisuudessa tarjoamaan nykyistä enemmän tukea oikeaan ruokavalioon ja painonhallintaan.

– Ensi vuonna kehitetään painonhallintapalvelun malli, jota apteekit voivat tarjota painonhallintaan syvällisempää tukea kaipaaville asiakkailleen. Jotta nämä apteekin uudet palvelut eivät jäisi vain hyväosaisten ja maksukykyisten mahdollisuudeksi, olisi perusteltua, että esimerkiksi perusterveydenhuollosta voitaisiin ohjata potilaita palvelusetelien tai muiden maksusitoumusten avulla näiden palvelujen piiriin apteekkiin, erityisesti, jos terveysasemilla ei vastaavaa yksilöohjausta ole saatavilla, Salimäki toteaa.

Lisensiaattityö ”Mielialan yhteys elintapoihin ja pitkäaikaissairauksien omahoitoon” hyväksyttiin 14. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa.  Työ on osa Itä-Suomen yliopiston ja KYS:n perusterveydenhuollon yksikön Sydän 2005 -tutkimusta, johon osallistui 1 234 terveyskeskuspotilasta 26 terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea. Tutkimuspotilailla oli todettu sepelvaltimotauti tai sen merkittävä vaaratekijä kuten diabetes, kohonnut verenpaine, metabolinen oireyhtymä, tupakointi tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö.  (IK)