Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan astmapotilaista puolella sairaus ei ole hyvässä hoitotasapainossa ja sairaus rajoittaa elämää. Suomessa astmaatikot voivat kuitenkin paremmin kuin useissa muissa maissa.

Suomen Lääkärilehdessä tänään julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin astmaatikkojen kokemuksia ja käsityksiä sairaudestaan, sen hoidosta sekä sen vaikutuksista päivittäiseen elämään. Tällaista tietoa on aiemmin ollut saatavilla vain vähän. Haastattelututkimukseen osallistui kaikkiaan 142 suomalaista astmaatikkoa.

- Tulokset vahvistavat käsitystä, että monenkaan suomalaisen astmaatikon hoito ei ole optimaalinen. Rajoittuneesta otoksesta huolimatta tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina ja huolestuttavina, sillä tutkitut potilaat olivat ympäri Suomea eri terveyskeskusten hoidossa olevia lähinnä keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastavia potilaita, päätutkija, ylilääkäri Jouni Hedman Etelä-Karjalan keskussairaalasta sanoo.

Tutkimuksen mukaan lähes puolet (46 %) potilaista käytti vähintään kerran päivässä lyhytvaikutteista avaavaa lääkettä. Vielä useampi (64 %) uskoi hoitavansa sairauttaan kohtauslääkkeellä eikä ymmärtänyt vain lievittävänsä astman oireita.

- Astman taustalla on keuhkoputkien tulehdustila, jota pitää hoitaa säännöllisellä tulehdusta poistavalla lääkityksellä. Kohtauslääkkeen tarkoitus on vain tilapäisesti lievittää astman oireita ja usein käytettynä se on merkki astman huonosta hoitotasapainosta. Huonosti hoidettuna astma on vakava sairaus. Vaikuttaa siltä, ettei astman tulehduksellista perusluonnetta vieläkään ymmärretä tarpeeksi, Hedman arvioi.

Suomessa sitkeästi tehty astmatyö, esimerkiksi suomalainen astmaohjelma 1994-2004 apteekkiohjelmineen näyttää kantaneen hedelmää, sillä kansainvälisessä tutkimuksessa kohtauslääkettä käytti päivittäin 74 % potilaista, eli enemmän kuin Suomessa. (EK)