Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Punkkitestien tarve kyseenalainen – tässä syy

punkit   02.06.2015 11:58  TIINA KUOSA ISTOCKPHOTO

, ISTOCKPHOTO

Suomalaisten lääkärien yleisesti hyväksymä borrelioosin hoitolinjaus kyseenalaistaa erilaisten borreliatestien merkityksen.

Näin arvioi lääketieteellisen mikrobiologien erikoislääkäri, LT, Jukka Hytönen Turun yliopistosta.

– Nykytiedon ja hoitolinjauksen valossa testaaminen voi aiheuttaa turhaa huolta ja tarpeettomia lääkärikäyntejä.

Borrelioosin kotitestaukseen on tarjolla verestä tehtäviä vasta-ainepikatestejä sekä punkille tehtäviä testejä, joilla tutkitaan punkin kantamaa borreliabakteeria.

Eurooppalainen kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistys (ESCMID) suosittelee välttämään punkkitestien käyttöä (1).

Suositusta perustellaan muun muassa sillä, että punkin kantama borrelioosi ei vielä tarkoita tartuntaa, koska siirtyminen ihmiseen kestää verrattain pitkään. Tartunta alle vuorokaudessa on harvinaista.

Sekä ESCMID että Hytönen pitävät ongelmana myös mahdollista virheellistä turvallisuuden tunneta, joka testaamisesta seuraa.

– Vaikka testi olisi luotettava ja negatiivinen tulos paikkansa pitävä, on täysin mahdollista, että punkin pistoja on ollut huomaamatta muitakin. Mahdollisten ihomuutosten seuraaminen voi unohtua, jos yksittäinen punkki on todettu testillä ”puhtaaksi”, Hytönen toteaa.

Vasta-ainekaan ei ole hoidon kriteeri

Myös verestä tehtäviin vasta-ainekotitesteihin liittyy tulkintaongelmia. Pelkkä verestä löytyvä vasta-aine ei vielä kerro, että kyseessä olisi aktiivinen tauti.

– Esimerkiksi saaristossa ja Ahvenanmaalla jopa 20 prosentilla väestöstä on veressään borreliavasta-aineita. Tämä ei välttämättä kuitenkaan kerro akuutista, hoitoa vaativasta tilasta, vaan vasta-aineet voivat johtua aiemmin sairastetusta taudista, Hytönen toteaa.

Noin vuosi sitten julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan verestä tehtäviin pikatesteihin liittyy myös luotettavuusongelmia (2).

Turhaa antibioottien käyttöä halutaan välttää

Suomessa punkin levittämän borrelioosi-infektion varhaisvaiheen hoito antibiooteilla aloitetaan pääsääntöisesti aina kliinisten oireiden, esimerkiksi pistokohdan ihomuutosten perusteella.

Mikäli varmuutta pistosta ei ole, voidaan ihomuutosten lisäksi arvioida sitä, onko potilas oleskellut alueella, jossa tiedetään olevan punkkeja.

– Pelkkä ihoon kiinnittynyt punkki ei ole indikaatio hoidolle. Ei, vaikka punkki osoittautuisi testillä borrelioosin kantajaksi. Ainoastaan joissain poikkeustapauksissa, esimerkiksi raskaana olevien kohdalla, lääkäri voi mahdollisesti tehdä hoitopäätöksen muuten kuin kliinisin perustein, Hytönen toteaa.

Hytösen mukaan Suomessa yleisesti hyväksytyn hoitolinjauksen takana on antibioottien käyttöön liittyvä hyöty-haitta-arviointi.

– Haittoja arvioidaan yhteisön ja yksilön kannalta. Arvioinnissa on otettava huomioon antibioottiresistenssi ja kustannukset sekä mahdolliset yksilöä koskevat terveyshaitat, kuten vaikean antibioottiripulin mahdollisuus.

Suojaus ja punkkisyyni tarpeen

Tärkeimmät keinot borrelioosin ehkäisyssä ovat suojautuminen vaatetuksella sekä päivittäiset punkkitarkistukset. Mikäli ihosta löytyy punkki, se on syytä poistaa viipymättä apteekista saatavilla apuvälineillä.

Jos pistoskohtaan alkaa myöhemmin muodostua ihomuutos, on syytä mennä lääkäriin.

Hyönteisten pistoihin liittyy kuitenkin usein ihoärsytystä, joten pieni punoitus ei vielä ole merkki borrelioosin tarttumisesta.

– Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että halkaisijaltaan viiden sentin punoitus viikon kuluttua pistosta on lääkärin arviota vaativa merkki.

Punkit levittävät myös borrelioosia harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta, johon on saatavilla rokote toisin kuin borrelioosiin.

Ahvenanmaalla asuvilla se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. THL:n mukaan rokote on suositeltava myös pitkiä aikoja Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja muilla riskialueilla oleskeleville.

(1) Tick tests for the detection of Borrelia are not recommended by the ESCMID Study Group for Lyme Borreliosis (ESGBOR) >

(2) Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2014; DOI 10.1007/s10096-014-2217-5 >

Arkisto


Orion palauttaa tuotteitaan takaisin Oriolan jakeluun
25.01.2018 10:09 ERJA ELO

lääketukut 25.01.2018 10:09 ERJA ELO


Kasvispainotteinen ruokavalio voi ehkäistä iäkkäiden haurastumista
25.01.2018 09:32 UUTISPALVELU DUODECIM

Ravitsemus 25.01.2018 09:32 UUTISPALVELU DUODECIM


Väärennöksiksi epäiltyjen Velcade-pakkausten sisältö vastaa alkuperäistä
23.01.2018 08:59 INKERI HALONEN

Lääkeväärennökset 23.01.2018 08:59 INKERI HALONEN


Apteekit tekivät viime vuonna yli 61 miljoonaa reseptilääketoimitusta
19.01.2018 09:15 ERJA ELO

sähköinen resepti 19.01.2018 09:15 ERJA ELO


Fimea: Oriolalla puutteita karanteenikäytännöissä
17.01.2018 14:52 ERJA ELO

Lääkeväärennökset 17.01.2018 14:52 ERJA ELO


Syöpälääkkeen käyttö keskeytetty väärennösepäilyn vuoksi
17.01.2018 14:15 ERJA ELO

Lääkeväärennökset 17.01.2018 14:15 ERJA ELO


Apteekkariliitto: Fimean muistutus itsehoitolääkkeiden myyntirajoituksista otetaan vakavasti
16.01.2018 14:36 ELINA AALTONEN

Potilasturvallisuus 16.01.2018 14:36 ELINA AALTONEN


Lihavuuden hoitoon tuli uusi lääke
16.01.2018 08:50 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 16.01.2018 08:50 VIRPI EKHOLM


Apteekit kampanjoivat lääkkeettömän Itämeren puolesta
15.01.2018 10:41 INKERI HALONEN

Kampanjat 15.01.2018 10:41 INKERI HALONEN


Useita pilotteja alkamassa - Tamro aloittaa uudenlaisen yhteistyön apteekkien kanssa
11.01.2018 14:00 INKERI HALONEN

Lääketukut 11.01.2018 14:00 INKERI HALONEN