Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Psykoosilääkitykset liitoksissa myös Parkinson-potilaiden kuolleisuuteen

Lääkehoito   04.04.2016 09:15  UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE

, kuva: iStockphoto

Yhteys todettiin varsinkin potilailla, joita lääkittiin vanhemmilla, ns. tyypillisillä psykoosilääkkeillä.

Psykoosilääkkeet on yhdistetty dementiapotilaiden kuolleisuuteen, mutta sama näyttäisi koskevan myös Parkinsonin tautia sairastavia. Psykoosilääkitykset ovat hyvin yleisiä Parkinson-potilailla, joten havainto koskee monia.

Jama Neurology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 7 900 psykoosilääkityksen juuri aloittaneen Parkinson-potilaan ja yhtä monen verrokin puolivuotiseen seurantaan.

Verrokit sairastivat Parkinsonin tautia, mutta eivät käyttäneet psykoosilääkkeitä.

Psykoosilääkityksen aloittaneiden riski menehtyä seurannan aikana oli yli kaksi kertaa suurempi kuin muiden potilaiden, tutkijat havaitsivat.

Yhteys todettiin varsinkin potilailla, joita lääkittiin vanhemmilla, ns. tyypillisillä psykoosilääkkeillä.

Tulokset eivät paljasta mistä psykoosilääkkeisiin liittyvä kuolleisuusriski tarkalleen johtuu, mutta psykoosilääkkeet mahdollisesti vaikeuttavat Parkinsonin tautiin liittyviä oireita kuten kävely- ja tasapaino-ongelmia ja sitä kautta altistavat onnettomuuksille.

Noin 60 prosenttia Parkinsonin tautia sairastavista sairastuu jossain vaiheessa psykoosiin ja 80 prosenttia dementiaan.

Aiemmissa tutkimuksissa psykoosilääkitykset on yhdistetty myös dementiapotilaiden kuolleisuuteen, mutta dementia ei selittänyt nyt havaittuja yhteyksiä.

Parkinsonin tautia sairastaa noin kymmenentuhatta suomalaista. Se on parantumaton, tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa mm. vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Yleensä tauti todetaan 50–80-vuotiailla.

Arkisto


Sitra: Digitaalisia omahoitopisteitä apteekkeihin
05.04.2016 09:40 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 05.04.2016 09:40 INKERI HALONEN


Virtuaaliklinikka pian jokaiseen kotiin
04.04.2016 09:50 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 04.04.2016 09:50 INKERI HALONEN


Apteekkariliitto jakaa apurahoja – vielä ehdit hakea!
04.04.2016 08:00 INKERI HALONEN

Apurahat 04.04.2016 08:00 INKERI HALONEN


Fimean kohtalo valtioneuvoston ratkaistavaksi?
01.04.2016 12:43 ERJA ELO

Fimean alueellistaminen 01.04.2016 12:43 ERJA ELO


Uusi maksuasetus voimaan - Fimea laski hintoja
01.04.2016 11:44 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 01.04.2016 11:44 ERJA ELO


Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
01.04.2016 10:13 ERJA ELO

allergia 01.04.2016 10:13 ERJA ELO


Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
01.04.2016 08:40 INKERI HALONEN

allergia 01.04.2016 08:40 INKERI HALONEN


Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
30.03.2016 12:08 INKERI HALONEN

Itsehoito 30.03.2016 12:08 INKERI HALONEN


Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
29.03.2016 10:00 INKERI HALONEN

D-vitamiini 29.03.2016 10:00 INKERI HALONEN