Professori Heikki Hiilamo pitää tupakkapolitiikan kohtalon kysymyksenä sitä, miten raja tupakkateollisuuden ja lääketeollisuuden savukkeita korvaavien nikotiinituotteiden välille vedetään.

Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo suomii tuoreessa, Suomen ASH ry:n sivuilla julkaistussa blogissaan  voimakkaasti tupakkateollisuutta sen uusista keinoista jatkaa nikotiiniriippuvaisen maailman kehittämistä ”hyväntekijän” roolin alla.

Teollisuus kaipaa uutta roolia, sillä tupakoitsijoiden määrä laskee kaikkialla muualla paitsi Kiinassa ja Afrikassa.

Hiilamon mukaan tämä on saanut tupakkayhtiöt vaihtamaan taktiikkaa: kiellettyään tupakoinnin vaarallisuuden vuosikymmenten ajan, ne nykyisin myöntävätkin sen ja kehittävät parhaillaan länsimaihin tuotteita, joita markkinoidaan ”todennäköisesti vähemmän haitallisina”.

Hiilamo pitää tätä härskinä ja paradoksaalisena.

Kyse on Hiilamon mukaan tempusta, jolla tupakkayhtiöt pyrkivät luomaan nahkansa lääkeyhtiöksi, ”jotka yrittävät yhdessä terveysviranomaisten kanssa etsiä uusilla tuotteilla ratkaisuja itse luomaansa savukeriippuvuuden ongelmaan”.

Näin ne voivat jatkaa voittojen vuolemista riippuvuutta aiheuttavan nikotiinin avulla, Hiilamo toteaa.

Hiilamo: Millainen rooli nikotiinille annetaan?

Hiilamon mukaan nyt onkin aika pohtia sitä, millainen rooli nikotiinilla on tulevaisuuden yhteiskunnissa.

”Jos tupakkateollisuuden annetaan edetä suunnitelmissaan, on mahdollista, että tulevaisuudessa nikotiinituotteita käytetään kuten savukkeita 1940-luvulla, jolloin monessa maassa oli enemmän tupakoivia kuin tupakoimattomia miehiä”, Hiilamo kirjoittaa.

Hän kannattaa voimakkaasti Suomen tupakkapolitiikkaa, joka pyrkii savuttomaan ja nikotiinittomaan maahan vuoteen 2030 mennessä.

Hiilamo pitää tupakkapolitiikan kohtalon kysymyksenä sitä, miten raja tupakkateollisuuden ja lääketeollisuuden savukkeita korvaavien nikotiinituotteiden välille vedetään.

”Periaatteessa raja on selvä: Tupakkateollisuus pyrkii tuotteillaan ylläpitämään nikotiiniriippuvuutta, kun taas lääketeollisuuden tuotteiden virallisena tavoitteena on vapauttaa käyttäjät nikotiiniriippuvuudesta."

"Tuotteiden käyttötavat eivät kuitenkaan aina poikkea toisistaan. Jotkut nikotiinikorvaushoitotuotteisiin siirtyneet ovat todenneet, että myös ne voivat ylläpitää nikotiiniriippuvuutta”, Hiilamo kirjoittaa.

Hän ehdottaakin, että Suomessa kannattaisikin pohtia sitä, pitäisikö nikotiinikorvaushoitojen myynti palauttaa takaisin apteekkeihin.

”Näin ero lääkkeiksi määriteltyjen nikotiinikorvaushoitotuotteiden ja tupakkatuotteiden välillä ei jäisi kenellekään epäselväksi.”

Suomen ASH ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija. Professori Heikki Hiilamo on ASH:n hallituksen jäsen.

Lisää aiheesta