Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Professori: Apteekkien välistä kilpailua kannattaa lisätä tehostamalla nykyjärjestelmää

Apteekkijärjestelmä   26.04.2018 14:30  ERKKI KOSTIAINEN MAURI RATILAINEN

,

Professori Petri Kuoppamäki arvioi Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta sitä, mitä mahdollisuuksia Suomella on  kehittää apteekkien sääntelyä kilpailun toimivuuden näkökulmasta ottaen samalla huomioon apteekkitoiminnalle asetetut vaatimukset.

Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori, OTT Petri Kuoppamäki lisäisi apteekkialan kilpailua kasvattamalla merkittävästi apteekkilupien määrää ja sallimalla hintakilpailun ainakin osassa reseptivapaita lääkkeitä.

Professori Kuoppamäen arvio syntyi hänen tehdessään Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta riippumatonta ja laajaa selvitystä siitä, mitä mahdollisuuksia Suomella on kehittää apteekkien sääntelyä kilpailun toimivuuden näkökulmasta ottaen samalla huomioon apteekkitoiminnalle asetetut vaatimukset.

Kuoppamäen mielestä kilpailun lisääminen nykymallin sisällä voi toimia tehokkaana kirittäjänä lääkehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarveharkintaa voisi muokata tarkkarajaisemmaksi

Kuoppamäki ei luopuisi apteekkilupien tarveharkinnasta, vaan muuttaisi sitä nykyistä tarkkarajaisemmaksi.

– Uusi apteekkilupa voitaisiin julistaa haettavaksi esimerkiksi silloin, kun alueella jo toimivan apteekin reseptimäärä kasvaa yli kaksinkertaiseksi maan keskiarvoon verrattuna. Tällä tavalla apteekkilupien myöntämisestä tulisi nykyistä ennustettavampaa, ja niitä saataisiin lisättyä siellä, missä kysyntä on suurta, hän kuvailee.

Mikäli tarveharkinnasta luovuttaisiin kokonaan, menetettäisiin samalla mahdollisuus alueelliseen sijainnin ohjaukseen ja nykyinen toimiva urakiertojärjestelmä, jolla apteekkitoimintaa saadaan ylläpidettyä myös harvaanasutuilla seuduilla, Kuoppamäki toteaa.

Kuoppamäki säilyttäisi myös apteekkien lääkemyynnin katteita leikkaavan apteekkiveron ja kiristäisi sen progressiota liikevaihdoltaan suurimmissa apteekeissa.

Apteekkien proviisoriomistus kannattaa säilyttää

Kuoppamäki katsoo, että apteekkien proviisoriomistus kannattaa säilyttää, sillä se varmistaa apteekkien riippumattomuuden muista lääkealan toimijoista ja apteekkitoiminnan perustumisen terveydenhuollollisille seikoille.

– On tärkeää, että asiakkaan lääkkeenkäyttöä ohjaava taho on riippumaton muista lääkealan toimijoista.

Kuoppamäen mukaan Suomen apteekkijärjestelmä toimii kokonaisuutena arvioiden hyvin ja vastaa sille asetettuihin terveyspoliittisiin tavoitteisiin.

– Harkittaessa apteekkisääntelyn muuttamista, on syytä muistaa, että lääkkeen kaltaisen hyödykkeen jakelussa kilpailu ei ole itseisarvo. Sitä kannattaa käyttää ohjausmekanismina siltä osin, kun siitä saadaan tehokas kirittäjä lääkehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lääkeala erittäin säänneltyä kaikissa länsimaissa

Kuoppamäki muistuttaa, että lääkkeet poikkeavat monella tavalla muista hyödykkeistä ja että lääkeala on erittäin säänneltyä kaikissa länsimaissa.

Kilpailu ei ole täydellistä millään alalla, ja lääkemarkkinoilla se on erityisen epätäydellistä johtuen lääkkeen erityisluonteesta hyödykkeenä.

– Lääke on terapiahyödyke. Se on potilaalle turvallinen vain, kun sitä käytetään oikein ja oikea määrä. Tieto on epäsymmetristä, ja kuluttajat tarvitsevat neuvontaa. Lääke on potilaalle välttämättömyyshyödyke, ja useinkaan sitä ei voida jättää ostamatta hinnan noustessa.

Oikea lääkkeiden käyttö vähentää yhteiskunnan kustannuksia erikoissairaanhoidossa. Julkinen valta maksaa suuren osan reseptilääkkeiden kustannuksista, ja reseptilääkkeiden mainonta kuluttajille on kielletty EU-direktiivillä.

– Lääkkeen ominaisuuksista johtuen "näkymätön käsi" eli sääntelemättömät markkinat eivät allokoi resursseja tehokkaasti, ne eivät mahdollista tasa-arvoista lääkehuoltoa eivätkä riitä turvaamaan lääkehuollolle asetettujen terveydellisten tavoitteiden toteutumista, Kuoppamäki katsoo.

Apteekkariliitto tilasi Kuoppamäeltä riippumattoman, laajan kirjallisuuskatsauksen sisältävän arvioinnin taustamateriaaliksi apteekkien sääntelyä koskevaan keskusteluun.

Professori Kuoppamäen arviointi ei vastaa kaikilta osin Apteekkariliiton näkemyksiä.

Tutustu professori Petri Kuoppamäen arviointiin >

Arkisto


EMA juhlii uudella tulevaisuusvisiolla
27.01.2010 08:05

27.01.2010 08:05


Professori Riitta Ahonen ruotii Fimean perustamista
26.01.2010 16:04

26.01.2010 16:04


Toimiva lääkehuolto ehkäisee malariaa
26.01.2010 14:03

26.01.2010 14:03


Pulmicort Turbuhalerin Kela-korvaus loppuu huhtikuussa
26.01.2010 13:35

26.01.2010 13:35


Vahvemmalta Nexiumilta lähtee Kela-korvaus
26.01.2010 13:24

26.01.2010 13:24


Apteekeille kiitosta pandemiatoiminnasta
26.01.2010 07:51

26.01.2010 07:51


Fimea: Sininen Uni –valmiste on lääke
26.01.2010 07:34

26.01.2010 07:34


Hyrynsalmella kysellään yhä pakkasvoiteita
25.01.2010 12:10

25.01.2010 12:10


EMA salli Tamiflun IV:n
25.01.2010 09:26

25.01.2010 09:26


Uudet apteekkipalvelut vielä vieraita lääkäreille
22.01.2010 10:47

22.01.2010 10:47