Tutkimusta eri probioottien tehosta ja vaikutusmekanismeista tarvitaan kuitenkin paljon lisää.

Ihmisen suolistossa kuhisee valtava määrä mikrobeja, jotka ehkäisevät sairauksia ja edistävät hyvinvointia.

Jos mikrobiston tasapaino jostain syystä häiriintyy, seurauksena voi olla paitsi suolistoinfektioita, myös vakavia, pitkäaikaisia sairauksia.

Niitä ehkäisemään kehitetään kiivaasti probiootteja eli terveyttä edistäviä mikrobeja, jotka palauttavat suolistoon normaalin tasapainon. 

Mikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopistosta ennustaa, että probiootit voivat tulevaisuudessa toimia esimerkiksi laihdutuslääkkeinä.

Jo nyt on todettu, että kun hoikan henkilön suolistobakteereja siirretään ylipainoiselle, tämä laihtuu.

– Yksi mielenkiintoinen mikrobi on Akkermansia muciniphila, jota syömällä hiiret on saatu laihtumaan. Sellaisia tutkimuksia ei ole kuitenkaan tehty, joissa tätä bakteeria olisi annettu ihmisille suun kautta. Emme siis tiedä, olisiko sen käyttö turvallista, Saris kuvailee.

Tutkimusten mukaan suoliston mikrobisto on yhteydessä esimerkiksi diabeteksen, allergian ja tulehduksellisten suolistosairauksien kehittymiseen.

Jännittävältä kuulostaa myös tieto, että suoliston mikrobit ovat yhteydessä keskushermostoon – ja että keskusteluyhteys
on kaksisuuntainen.

– Jos löytäisimme probiootteja, jotka edesauttavat tätä keskustelua, ne voisivat toimia esimerkiksi masennuksen hoidossa, Saris uskoo.

Vakuuttavaa näyttöä toistaiseksi kahdesta probiootista

Mikä tahansa mikrobi ei ole probiootti, vaan sen teho tulee osoittaa laajoissa kliinisissä tutkimuksissa.

Saman bakteerilajin eri kannatkin voivat vaikuttaa suolistossa hyvin eri tavoin.

Tällä hetkellä vakuuttava näyttö on vain kahdesta probiootista: Lactobacillus rhamnosus GG vähentää turistiripulien määrää ja eräs Lactobacillus reuteri -kanta lyhentää hengitystieinfektioiden kestoa.

Paljon muutakin on tutkittu ja yksittäisissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia.

Vakuuttava näyttö riittävän isoista aineistoista toistoineen eri maissa kuitenkin puuttuu. Myös probioottien tarkat vaikutusmekanismit suolistossa ovat suurelta osin hämärän peitossa.

Sen verran tietoa on kuitenkin kertynyt, että Per Saris kertoo itse käyttävänsä probiootteja ulkomaanmatkoilla ja antibioottikuurien yhteydessä.

Lisäksi hän suosittelee niitä odottaville äideille ja vastasyntyneille lapsille.

– Ensimmäisen ikävuoden aikana etu on todennäköisesti suurin, hän kiteyttää.

Ulosteensiirrosta apua yhä useampaan vaivaan?

Ehkä järein konsti mikrobihoidoissa on ulosteensiirto, joka on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi toistuvan Clostridium difficilen eli antibioottiripulin hoidossa.

HYKS:ssä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että hoitotulos myös säilyy pitkään.

HYKS:ssä on parasta aikaa käynnissä tutkimuksia, joissa ulosteensiirtoa testataan esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän tai haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa.

– Yksittäisiä hoitokokeiluja on tehty myös moniresistentin suolistobakteerin häätöön. Tulokset ovat olleet hyviä, kertoo akatemiatutkija Reetta Satokari Helsingin yliopistosta.

Satokari uskoo, että ulosteensiirron käyttöaiheet laajenevat jo lähitulevaisuudessa.

Lisäksi jollain aikavälillä ainakin osa hoidoista korvataan bakteeriterapialla, jossa ei tarvita luovuttajien ulostetta.

Tällaista ”bakteeri-cocktailia” kehitetään myös Helsingin yliopistossa.

– Ei ole kuitenkaan varmaa, saadaanko bakteeriseoksilla yhtä hyvää hoitotulosta pitkäaikaisesti kuin ulosteensiirrolla. Suoliston mikrobisto on niin monimuotoinen ekosysteemi, Satokari selittää.

Terveelliset elintavat kaiken perusta

Vaikka probiootit voivat auttaa sairauksien ehkäisyssä, kaiken perustana ovat kuitenkin terveelliset elintavat.

– Jos haluaa hyvän normaalimikrobiston, kannattaa syödä monipuolista, kuitupitoista ruokaa, liikkua riittävästi, välttää stressiä ja olla tekemisissä luonnon ja eläinten kanssa, Per Saris luettelee.

Neuvo on ehkä tylsä, mutta Saris kehottaa syömään ravitsemussuositusten mukaisesti. Kaiken muun hyvän lisäksi se ruokkii myös tervettä suoliston mikrobistoa.

Reetta Satokarin kuva: Linda Tammisto.

Lisää aiheesta