Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Probiooteista voi syntyä uusia laihdutus- ja masennuslääkkeitä

Lääkekehitys   26.10.2017 10:50  VIRPI EKHOLM Per Saris

,

Jos haluaa hyvän normaalimikrobiston, kannattaa syödä monipuolista, kuitupitoista ruokaa, liikkua riittävästi, välttää stressiä ja olla tekemisissä luonnon ja eläinten kanssa, professori Per Saris luettelee.

Tutkimusta eri probioottien tehosta ja vaikutusmekanismeista tarvitaan kuitenkin paljon lisää.

Ihmisen suolistossa kuhisee valtava määrä mikrobeja, jotka ehkäisevät sairauksia ja edistävät hyvinvointia.

Jos mikrobiston tasapaino jostain syystä häiriintyy, seurauksena voi olla paitsi suolistoinfektioita, myös vakavia, pitkäaikaisia sairauksia.

Niitä ehkäisemään kehitetään kiivaasti probiootteja eli terveyttä edistäviä mikrobeja, jotka palauttavat suolistoon normaalin tasapainon. 

Mikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopistosta ennustaa, että probiootit voivat tulevaisuudessa toimia esimerkiksi laihdutuslääkkeinä.

Jo nyt on todettu, että kun hoikan henkilön suolistobakteereja siirretään ylipainoiselle, tämä laihtuu.

– Yksi mielenkiintoinen mikrobi on Akkermansia muciniphila, jota syömällä hiiret on saatu laihtumaan. Sellaisia tutkimuksia ei ole kuitenkaan tehty, joissa tätä bakteeria olisi annettu ihmisille suun kautta. Emme siis tiedä, olisiko sen käyttö turvallista, Saris kuvailee.

Tutkimusten mukaan suoliston mikrobisto on yhteydessä esimerkiksi diabeteksen, allergian ja tulehduksellisten suolistosairauksien kehittymiseen.

Jännittävältä kuulostaa myös tieto, että suoliston mikrobit ovat yhteydessä keskushermostoon – ja että keskusteluyhteys
on kaksisuuntainen.

– Jos löytäisimme probiootteja, jotka edesauttavat tätä keskustelua, ne voisivat toimia esimerkiksi masennuksen hoidossa, Saris uskoo.

Vakuuttavaa näyttöä toistaiseksi kahdesta probiootista

Mikä tahansa mikrobi ei ole probiootti, vaan sen teho tulee osoittaa laajoissa kliinisissä tutkimuksissa.

Saman bakteerilajin eri kannatkin voivat vaikuttaa suolistossa hyvin eri tavoin.

Tällä hetkellä vakuuttava näyttö on vain kahdesta probiootista: Lactobacillus rhamnosus GG vähentää turistiripulien määrää ja eräs Lactobacillus reuteri -kanta lyhentää hengitystieinfektioiden kestoa.

Paljon muutakin on tutkittu ja yksittäisissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia.

Vakuuttava näyttö riittävän isoista aineistoista toistoineen eri maissa kuitenkin puuttuu. Myös probioottien tarkat vaikutusmekanismit suolistossa ovat suurelta osin hämärän peitossa.

Sen verran tietoa on kuitenkin kertynyt, että Per Saris kertoo itse käyttävänsä probiootteja ulkomaanmatkoilla ja antibioottikuurien yhteydessä.

Lisäksi hän suosittelee niitä odottaville äideille ja vastasyntyneille lapsille.

– Ensimmäisen ikävuoden aikana etu on todennäköisesti suurin, hän kiteyttää.

Ulosteensiirrosta apua yhä useampaan vaivaan?

Ehkä järein konsti mikrobihoidoissa on ulosteensiirto, joka on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi toistuvan Clostridium difficilen eli antibioottiripulin hoidossa.

HYKS:ssä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että hoitotulos myös säilyy pitkään.

HYKS:ssä on parasta aikaa käynnissä tutkimuksia, joissa ulosteensiirtoa testataan esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän tai haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa.

– Yksittäisiä hoitokokeiluja on tehty myös moniresistentin suolistobakteerin häätöön. Tulokset ovat olleet hyviä, kertoo akatemiatutkija Reetta Satokari Helsingin yliopistosta.

Satokari uskoo, että ulosteensiirron käyttöaiheet laajenevat jo lähitulevaisuudessa.

Lisäksi jollain aikavälillä ainakin osa hoidoista korvataan bakteeriterapialla, jossa ei tarvita luovuttajien ulostetta.

Tällaista ”bakteeri-cocktailia” kehitetään myös Helsingin yliopistossa.

– Ei ole kuitenkaan varmaa, saadaanko bakteeriseoksilla yhtä hyvää hoitotulosta pitkäaikaisesti kuin ulosteensiirrolla. Suoliston mikrobisto on niin monimuotoinen ekosysteemi, Satokari selittää.

Terveelliset elintavat kaiken perusta

Vaikka probiootit voivat auttaa sairauksien ehkäisyssä, kaiken perustana ovat kuitenkin terveelliset elintavat.

– Jos haluaa hyvän normaalimikrobiston, kannattaa syödä monipuolista, kuitupitoista ruokaa, liikkua riittävästi, välttää stressiä ja olla tekemisissä luonnon ja eläinten kanssa, Per Saris luettelee.

Neuvo on ehkä tylsä, mutta Saris kehottaa syömään ravitsemussuositusten mukaisesti. Kaiken muun hyvän lisäksi se ruokkii myös tervettä suoliston mikrobistoa.

Reetta Satokarin kuva: Linda Tammisto.

Arkisto


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

Työmarkkinat 20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

Nimitykset 18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista
18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN


Drooni kuljetti lääkkeitä ensimmäistä kertaa Suomessa
18.09.2019 12:28 ERJA ELO

Lääkekuljetukset 18.09.2019 12:28 ERJA ELO


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan
16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Lääkitysturvallisuus 13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysturvallisuus 12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

Alzheimer 11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla
11.09.2019 13:20 ERJA ELO

Ympäristö 11.09.2019 13:20 ERJA ELO


Kansallisen lääkityslistan merkitys kasvaa
06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN

Lääkitysturvallisuus 06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN