Apteekeilta odotetaan paljon, sillä koko palvelujärjestelmän ideana on hyödyntää nykyisiä toimijoita entistä tehokkaammin ja laajemmin.

Liki tuhat sivua ehdotuksia.

Niihin tiivistyy liki vuoden kestänyt esivalmisteluvaihe, jonka aikana lukuisat eri työryhmät kartoittavat soten ja maakuntauudistuksen eri osasten keskeisiä kysymyksiä.

Nyt jatkotyöskentelyssä noita havaintoja perataan ratkaisukeskeisesti, kertoo Pirkanmaan soten projektijohtaja Jaakko Herrala.

– Esivalmistelun iso havainto on kuitenkin se, että maakuntamalli, jossa on kaikki palvelut tarjolla, on toimiva, kannattava ja etenkin iäkkäiden palveluita parantava. Palveluita tulee tasapuolisemmin, yhdenvertaisemmin ja yhdenmukaisemmin tarjolle, Herrala kuvailee. 

Lopullisempia päätöksiä siitä, miten palveluita jatkossa tuotetaan, voidaan tehdä aikaisintaan keväällä 2019, kun ensimmäiset maakuntavaltuutetut ovat aloittaneet työnsä.

Apteekeilta Herrala odottaa paljon, sillä koko palvelujärjestelmän ideana on hyödyntää nykyisiä toimijoita entistä tehokkaammin ja laajemmin.

– Ilolla itse totesin, että apteekeilla on vireillä useita myönteisiä ja soten makuisia hankkeita, hän sanoo.

Terveyspiste, etälääkäri, Kelain-piste, annosjakelu, tarkistuspalvelu...

Sastamalassa Apteekki Sastamala on erinomainen esimerkki siitä, mitä Herralan viittaamat "soten makuiset hankkeet" voivat tarkoittaa.

Apteekki tarjoaa nyt koneellista annosjakelupalvelua, lääkityksen ja inhalaatiohoidon tarkistuspalvelua ja kuljettaa lääkkeitä myös kotiin, mutta varautuu laajentamaan palveluvalikoimaansa selvästi. 

Apteekin farmaseutti aloitti tänä syksynä sairaanhoitajaopinnot, ja kun apteekki muutti keväällä uusiin toimitiloihin, tiloihin tehtiin valmiiksi tilat Apteekin Terveyspisteelle ja myös etälääkäripalvelulle.

Apteekkari Tuija Kivimäki ja farmaseutti Teija Kettunen juttelevat asiakkaan kanssa apteekin hoitohuoneessa.

Hoitohuoneessa on nyt käynyt paikallisen Sydänyhdistyksen sairaanhoitaja pitämässä pientä vastaanottoa. Apteekkari Tuija Myllymäki valmistelee kuitenkin täysmittaisen Terveyspiste-toiminnan aloittamista. 

Samassa tilassa lääkärit voivat tarvittaessa käyttää Kelainta reseptiensä kirjoittamiseen - palvelu, joka selvästi on ollut lääkäreille mieleen.

Palvelut ovat myös hyvin saatavilla, sillä apteekki on auki joka päivä.

– Haluan tarjota laajat apteekkipalvelut ja aukioloajat Sastamalan ja lähikuntien asukkaille olivatpa sote-ratkaisut mitkä hyvänsä. Monia asiakkaita huolettaa päivystysvastaanottojen säilyminen ja niiden laajuus paikkakunnalla, Myllymäki kertoo. 

Apteekki palvelee myös sivukylien asukkaita Tyrvään sivuapteekin ja Karkun kyläkaupassa olevan palvelupisteen avulla.

– Olen halunnut tuoda apteekkipalveluita sinne, missä asiakkaatkin ovat.

Aikaan ja paikkaan sitoutumatonta palvelua on puolestaan saatavilla apteekin verkkopalvelusta. 

– Alamme lähiaikoina toimittaa verkkopalvelusta myös reseptilääkkeitä. Se on yksi keinomme nykyaikaistaa palvelujamme, Myllymäki kertoo.

Kaiken muutoksen keskellä Myllymäki arvostaa jatkuvuutta – ja arvelee asiakkaidenkin sitä kaipaavan. 

– Monet kaipaavat jatkuvan muutoksen sijaan pysyvyyttä. Hoitosuhde ja luottamus paranevat, kun henkilöt eivät jatkuvasti muutu, myös säästöjä syntyy pitkällä tähtäimellä, hän toteaa.

"Tiheän apteekkiverkoston unohtaminen on valtakunnallinen perisynti"

Herrala tuntee apteekkien verkoston voiman, sillä hän oli aikoinaan mukana lanseeraamassa valtakunnallista astman ohjaus- ja opetusohjelmaa.

– Apteekeilla oli siinä merkittävä rooli, siitä jäi hyvä kokemus.

Herrala uskoo, että apteekkien syvin ydin, farmaseuttinen osaaminen ja lääkkeiden käytön neuvominen, ovat vahvasti apteekkien tehtävänä myös jatkossa.

– Niiden rinnalle nousee sitten varmasti myös erilaista matalan kynnyksen terveyspalvelutoimintaa, kuten sairaanhoitajan palveluita.

Herrala pitää erilaisia helposti saavutettavia lähipalveluita erittäin tärkeinä.

– Pirkanmaalla on tietääkseni Suomen tihein apteekkiverkosto. Miksi emme tätä hyödyntäisi, etenkin, kun emme tiedä, tuleeko terveyskeskusverkosto olemaan jatkossa enää näin tiuha ja tiheä kuin se on nyt.

Herrala pitää apteekkien unohtamista valtakunnallisena perisyntinä.

– Rajaamme nykyisin liikaa sitä, kuka tekee ja mitä tekee. Toivon, että jatkossa paikalliset olosuhteet otetaan huomioon niin, että voidaan tarjota palveluita, oli nimi sitten mikä tahansa, jos vain osaamista ja kompetenssia sekä kustannustehokkuutta löytyy.

Samalla Herrala liputtaa voimakkaasti digitalisaation puolesta.

– Uskon, että apteekkimaailman digitalisoinnissa on löydettävissä uusia, innovatiivisia, asiakkaita hyödyntäviä ratkaisuja. Ehkä niitä syntyy siinä yhteydessä, kun Kanta-palvelu ja keinoälyä hyödyntävä ODA-hanke yhdistetään.

Yhtenä olennaisena asiana Herrala pitää myös sitä, että jatkossa tiedot apteekkien tarjoamista palveluista kootaan myös Suomi.fi-sivustolle.

– Sivustolla on nyt tietoa suomalaisista palveluntuottajista, eli mitä palvelua mistäkin saa. Tänne tulisi minusta saada tieto myös apteekkien tarjoamista palveluista, hän toteaa. 

Lisää aiheesta