Suositusten mukaista 10 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta korkeampi annos ei paranna pikkulasten luuston terveyttä eikä suojaa infektioilta, osoittaa Helsingin yliopiston ja HUS Lastenklinikan tuore tutkimus.

Tutkimukseen osallistui vuosina 2013–2016 yhteensä 975 terveenä ja täysiaikaisena Kätilöopiston sairaalassa syntynyttä lasta.

Lapset satunnaistettiin sokkoutetusti saamaan D3-vitamiinilisää joko nykysuositusten mukaisella vuorokausiannoksella (10 µg) tai kolminkertaisella annoksella (30 µg) kahden viikon ikäisestä kaksivuotiaaksi saakka.

Lasten luun tiheys mitattiin kahden vuoden iässä. Tutkimukseen osallistuneet perheet pitivät tutkimuksen ajan kirjaa lapsen sairastamista infektioista. Tutkimuksen alkaessa 96 prosentilla vastasyntyneistä elimistön D-vitamiinitilannetta kuvaava seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus oli riittävä.

Kahden vuoden iässä 10 µg D-vitamiiniannosta saaneista lapsista 99 prosenttia ja 30 µg annosta saaneista 100 prosenttia saavutti riittävän D-vitamiinitason. D-vitamiinin yliannostukseen liittyvää hyperkalsemiaa tai mahdollisesti myrkyllisiä pitoisuuksia ei esiintynyt kenelläkään tutkittavista.

- Tutkimuksessa havaittiin, että kahden ensimmäisen elinvuoden aikana nykysuositusten mukainen D-vitamiinilisä on riittävä, eikä korkeammasta annoksesta ole lisähyötyä lasten terveydelle. Korkeampi D-vitamiiniannos ei vahvistanut luustoa eikä vähentänyt lasten sairastamien infektioiden lukumäärää, sanoo lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl.

- Tutkimustulokset eivät anna aihetta muuttaa tämänhetkisiä D-vitamiinisuosituksia, Rosendahl jatkaa.

Tulokset osoittavat, että vastasyntyneillä D-vitamiinin puute on Suomessa nykyisin harvinaista johtuen aktiivisesta D-vitamiinilisän käytöstä raskausaikana ja onnistuneesta elintarvikkeiden D-vitaminointipolitiikasta.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että raskaana olevien äitien D-vitamiinipuute oli harvinaista. Lähes kaikki äidit käyttivät raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita.

Lisää aiheesta