Suomalaistutkimus osoittaa, että runsas antibioottien käyttö on yhteydessä Parkinsonin taudin riskiin. Seuraavaksi HYKS:ssä tutkitaan, voisiko ulosteensiirto vaikuttaa sairauden kulkuun.

Parkinsonin tauti on vaikeasti invalidisoiva sairaus, jonka hoitoon kaivataan kipeästi uusia lääkkeitä. Vaikka nykyiset lääkkeet hillitsevät taudin oireita, ne eivät hidasta sen etenemistä.

Neurologian erikoislääkäri, LT Filip Scheperjans HYKS:stä uskoo, että tulevaisuudessa hoito räätälöidään sen mukaan, millä mekanismilla tauti etenee juuri kyseisellä potilaalla.

– On todennäköistä, että tauti on saanut alkunsa eri paikoista eri potilailla. Osalla se on voinut saada alkunsa suolistosta, osalla esimerkiksi nenän hermoista ja osalla suoraan aivoista, hän kuvailee.

Scheperjansin oma tutkimusryhmä on osoittanut, että noin neljäsosalla Parkinson-potilaista suolen mikrobisto poikkeaa selvästi terveistä verrokeista. Viime vuonna he osoittivat rekisteriaineiston avulla, että runsas antibioottien käyttö on yhteydessä Parkinsonin taudin riskiin.

– Vahvin yhteys oli laajakirjoisilla sekä anaerobisiin mikrobeihin tehoavilla antibiooteilla, joita käytettiin useita kuureja 10–15 vuotta ennen sairastumista. Tämä tukee ajatusta, että yhteys antibioottien ja Parkinsonin taudin riskin välillä välittyy nimenomaan mikrobiston muutosten kautta, Scheperjans sanoo.

Antibiootit eivät kuitenkaan yksin aiheuta Parkinsonin tautia. Todennäköisesti sairastumisen taustalla on sekä perinnöllistä alttiutta että laukaisevia ympäristötekijöitä.

Uusia hoitoja tutuista lääkkeistä?

Itä-Suomen yliopistossa on käynnistynyt tutkimus, jossa Parkinsonin taudin hoitoon etsitään uusia keinoja jo käytössä olevista lääkkeistä. Samalla voidaan saada lisätietoa taudin mekanismeista.

Hankkeessa hyödynnetään FINPARK-rekisteriaineistoa, joka käsittää yli 21 000 Parkinson-potilasta. Heistä jokaiselle on seitsemän verrokkihenkilöä, joilla ei ole Parkinsonin tautia.

– Olemme nyt käyneet systemaattisesti läpi rekisteriaineiston ja tutkimme parhaillaan lääkkeitä, jotka liittyivät matalampaan Parkinsonin taudin riskiin. Seuraavaksi selvitämme yhteistyökumppanimme kanssa, hidastavatko nämä lääkkeet taudin oireiden etenemistä eläinmallissa, kertoo akatemiatutkija, farmasian laitoksen professori Anna-Maija Tolppanen.

Tutkimusryhmä on varautunut myös pettymyksiin. Esimerkiksi kalsiumkanavan salpaajat vaikuttivat aiempien ihmistutkimusten ja eläinkokeiden perusteella lupaavalta hoidolta Parkinsonin tautiin. Kliinisissä tutkimuksissa hyötyä ei kuitenkaan voitu osoittaa.

– Tämä on tutkimusalue, jossa epäonnistumisen riskit ovat suuret. Toisaalta, jos tietäisimme, mikä toimii, meidän ei tarvitsisi tehdä tutkimusta, Tolppanen huomauttaa.

Ulosteensiirto kannattaa tutkia

Filip Scheperjans toivoo, että suoliston mikrobiston muokkaamisesta löytyisi uusia keinoja Parkinsonin taudin hoitoon.

HYKS:ssä on alkamassa tänä vuonna tutkimus, jossa selvitetään ulosteensiirron vaikutusta taudin kulkuun.

– Tämä on pitkä ja kivinen tie, mutta ehdottomasti asia, joka kannattaa tutkia, Scheperjans sanoo.

HYKS:ssä on käynnissä myös tutkimus, jossa testataan uutta, Helsingin yliopistossa kehitettyä CDNF-molekyylia Parkinsonin taudin hoidossa. Lääkeaine annostellaan suoraan aivoihin erityisen annostelulaitteen avulla. Eläinkokeissa se on hidastanut taudin oireiden etenemistä.

– Tutkimuksen vaihe, jossa potilaat saivat joko lääkeainetta tai lumetta, on saatu juuri päätökseen. Nyt kaikki mukana olevat potilaat saavat lääkeainetta.

Tutkimuksesta vastaa suomalainen lääkeyritys Herantis Pharma. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vielä tänä vuonna.

Antibiootteja käytettävä hallitusti

Tieto antibioottien ja Parkinsonin taudin yhteydestä voi herättää huolta potilaissa. Uskaltaako antibiootteja edelleen käyttää?

Scheperjans muistuttaa, että antibiootit ovat erittäin tarpeellisia lääkkeitä, kun potilaalla on hoitoa vaativa bakteeri-infektio. Niiden käytössä kannattaa kuitenkin olla maltillinen ja pyrkiä mahdollisimman osuvaan ja kapeakirjoiseen hoitoon.

– Jos käytämme antibiootteja hallitsemattomasti, bakteerit voivat kehittää vastustuskyvyn niitä vastaan. Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että antibiootit voivat altistaa pitkällä viiveellä myös muille sairauksille, kuten tulehduksellisille suolistosairauksille, allergioille, ylipainolle – tai Parkinsonin taudille.

Lähde: Movement Disorders 2019; online 18.11.2019

Lisää aiheesta