Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Onko voiteesta apua kolotuksiin?

kipu   10.03.2020 08:38  VIRPI EKHOLM INGIMAGE

,

Moni etsii lihas- ja nivelkipuihin apua erilaisista voiteista ja geeleistä. Osa valmisteista voi auttaa, mutta aina markkinointilupauksille ei ole katetta.

Auttavatko ei-lääkkeelliset voiteet ja ihosuihkeet oikeasti lihas- ja nivelkipuihin? Ravitsemusepidemiologian dosentti Jaakko Mursu selvitti asiaa.

Lihas- ja nivelkipujen hoitoon on tarjolla jos jonkinmoisia iholle annosteltavia suihkeita, geelejä ja voiteita, jotka sisältävät ei-lääkkeellisiä ainesosia, kuten magnesiumia, glukosamiinia, metyylisulfonyylimetaania (MSM), kondroitiinia, mentolia tai eteerisiä öljyjä.

Valmisteita mainostetaan erilaisilla tehokkailla vaikutuksilla: niiden luvataan auttavan lihaskramppeihin ja suonenvetoihin, lievittävän lihas- ja nivelkipuja, vähentävän turvotusta sekä rentouttavan jännittyneitä lihaksia. Monia tuotteista myydään apteekeissakin.

Lievittävätkö ei-lääkkeelliset voiteet ja ihosuihkeet oikeasti lihas- ja nivelkipuja, ravitsemusepidemiologian dosentti Jaakko Mursu Itä-Suomen yliopistosta?

Tässä on oikeastaan kaksi kysymystä: vaikuttavatko aineet ylipäätään, ja missä määrin ne imeytyvät ihon läpi kudoksiin, joissa niiden toivotaan vaikuttavan. Kysymyksistä jälkimmäiseen on vaikeampi vastata, koska aihetta on tutkittu hyvin vähän.

Tietyillä yhdisteillä voi olla pientä vaikutusta lähinnä nivelrikkoon liittyvän kivun lievittämisessä, jos aineet vain saadaan imeytymään ihon läpi riittävän syvälle kudoksiin.

Millä ei-lääkkeellisillä yhdisteillä on todettu vaikutusta nivelrikosta aiheutuvaan kipuun?

Eniten on tutkittu glukosamiinia ja kondroitiinia. Hoitosuosituksissa todetaan, että niiden vaikutus ei juuri eroaisi lumevalmisteesta. Yhteenveto uusimmista tutkimuksista on kuitenkin hieman optimistisempi: näistä kahdesta voi olla hieman hyötyä nivelkipujen hoidossa ainakin suun kautta annosteltuna.

Metyylisulfonyylimetaanin eli MSM:n vaikutuksista nivelkipuun on sen sijaan hyvin vähän tutkimusnäyttöä.

Auttaako magnesium lihaskramppeihin ja suonenvetoihin, kuten väitetään?

Todennäköisesti ei. Tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että magnesiumista olisi erityisesti hyötyä näihin oireisiin, otettiin se sitten suun kautta tai ulkoisesti. Toisaalta tutkimuksia on tehty niin vähän, ettei niiden pohjalta pysty myöskään varmasti sanomaan, etteikö jotain vaikutusta voisi olla.

Pessimistinen näkemys on, että magnesiumvalmisteiden käyttö on aika turhaa, koska magnesiumia saadaan hyvin yleisesti lähes mistä tahansa ruoka-aineesta. Yleensä voidaan ajatella, että jos jostain ravintoaineesta on puutetta, tilanteen korjaaminen auttaa vähentämään puutosoireita. Magnesiumia useimmat meistä saavat kuitenkin riittävästi tavallisesta ruoasta.

Lihaskramppien pääasialliset syyt liittyvät lihasten väsymiseen, nestehukkaan, kylmään tai jäykkiin lihaksiin. On hypoteettinen mahdollisuus, että magnesiumin puute on jossain listan kymmenentenä.

Mitä tiedämme eri ainesosien imeytymisestä ihon kautta?

Iho suojaa meitä lähtökohtaisesti vierailta aineilta, mikrobeilta ja auringon säteilyltä. Ei ole tarkoituskaan, että kaikki yhdisteet imeytyvät sen läpi.

Parhaiten ihon läpäisevät rasvaliukoiset ja pienimolekyyliset yhdisteet. Lääkkeistä esimerkiksi kipulaastarit sekä estrogeeni- ja testosteronigeelit voidaan annostella ihon kautta.

Magnesium imeytyy ilmeisesti jossain määrin iholta. Muiden lihas- ja nivelkipuihin tarkoitettujen ainesosien imeytymisestä en sen sijaan löytänyt tutkimustietoa. Pitäisin hyvin epätodennäköisenä, että ne olisivat ainakaan tehokkaampia iholta kuin suun kautta annosteltuina.

Voiko näiden valmisteiden käytöstä olla jotain haittaa?

En usko, että yhdisteet imeytyisivät ihon kautta niin hyvin, että niitä voisi saada tätä kautta liikaa. Siinä mielessä iholle annosteltavat valmisteet ovat harmittomia. Jotkut ainesosat voivat toki aiheuttaa herkille ihmisille ihoärsytystä.

Jonkin verran nämä valmisteet tietysti maksavat. Se on se niiden haittapuoli.

Valmisteita markkinoidaan erilaisilla tehokkailla vaikutuksilla. Onko näille lupauksille mielestäsi katetta?

Valitettavasti useimmille valmisteiden lupauksista ei näytä olevan tutkimukseen perustuvaa katetta. Toivoisin, että aihetta tutkittaisiin enemmän, jotta markkinointi voisi perustua faktoihin.

Monia asioita myydään meille mielikuvilla. Mielikuva voi olla hyvinkin voimakas ja laajalle levinnyt, vaikka tutkimustieto aiheesta olisi köykäistä. Magnesiumin yhteys suonenvetoihin on tästä hyvä esimerkki.

Monet ihmiset kuitenkin kokevat saavansa apua näistä tuotteista. Mistä tämä voi johtua?

Ihmiset saattavat todellakin kokea, että näillä tuotteilla on vaikutusta. Tämä voi kuitenkin liittyä esimerkiksi valmisteen sisältämiin eteerisiin öljyihin, jotka tuntuvat miellyttäviltä ja viilentäviltä iholla.

Tuotteen käyttö voi tuntua mukavalta ja rentouttavalta, vaikka vaikutus ei mitenkään liittyisi niihin ainesosiin, joiden vuoksi tuote on hankittu.

Mitä muita neuvoja apteekissa voisi antaa asiakkaalle, joka etsii helpotusta lihas- ja niveloireisiin?

Pitäisi miettiä, mistä vaiva voi johtua ja mikä muu siihen voisi auttaa. Ihmiset etsivät usein helppoa ratkaisua oireisiin pillerin tai voiteen muodossa. Esimerkiksi sopiva liikunta voisi kuitenkin auttaa vaivaan tehokkaammin.

Jos kärsii lihaskrampeista ja suonenvedoista, kannattaa ensisijaisesti huolehtia, että nauttii riittävästi nestettä. Myös pohje- ja takareiden lihasten venyttely juuri ennen nukkumaanmenoa voi vähentää yöllisiä suonenvetoja.

Arkisto


Apteekkari: Tutkijat vaativat paremmin suunniteltuja tutkimuksia, jotta ADHD-lääke metyylifenidaatin hyötyjä voidaan arvioida luotettavasti.
24.02.2016 08:52

24.02.2016 08:52


ADHD-lääkkeen tehoa tulisi tutkia paremmin
24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM


Lisää lääkkeitä lääkevaihtoon
23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA

Lääkevaihto 23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA


Apteekkari: Ylilääkäri Tiina Karonen Fimeasta kertoo, että Suomessa ei ole tullut ilmi raskauden aikaisia talidomidialtistuksia 1950- ja 1960-luvun vaihteen katastrofin jälkeen.
23.02.2016 13:03

23.02.2016 13:03


Sikiö altistui talidomidille Ruotsissa
23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 23.02.2016 12:12 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Oikein hyvää lumisen viikon alkua! Uutistarjonta aloitetaan tällä viikolla biosimilaareilla ja lääkesäästöillä. Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen nimittäin laskee, että mikäli biosimilaarit eli biologisten lääkkeiden kopiot otettaisiin täysimittaisesti käyttöön, voitaisiin yhteiskunnan lääkekustannuksissa saavuttaa jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Fimean tutkimusprofessori Pekka Kurjen mukaan on mahdollista, että biosimilaarit tulevat jatkossa jopa apteekin lääkevaihdon piiriin.
22.02.2016 08:56

22.02.2016 08:56


Biosimilaareissa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali
22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 22.02.2016 07:42 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Actaviksella on käynnistetty toimenpiteet ihoreaktoiden aiheuttajaksi epäillyn säilöntäaineen vaihtamikseksi. Ostetuista voiteista Actavis antaa kuluttajille hyvityksen, jos palautus tehdään apteekkiín maaliskuun loppuun mennessä.
19.02.2016 11:23

19.02.2016 11:23


Actavis hyvittää apteekkiin palautetut Apobase-voiteet
19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA

Potilasturvallisuus 19.02.2016 10:36 TIINA KUOSA


Apteekkari: Vielä ei tiedetä, johtuuko tutkimuksissa havaittu yhteys vain ja ainoastaan protonipumpun estäjistä vai onko taustalla jokin muu sekä dementiaan että närästyslääkkeiden käyttöön liittyvä tekijä.
19.02.2016 09:44

19.02.2016 09:44