Ilkka Oksalan mielestä apteekkitoimintaa pitää kehittää jatkossakin osana terveydenhuoltoa, mutta toimintaedellytykset on turvattava nykyistä paremmin.

– Viime huhtikuussa käyttöönotettu lääkkeiden viitehintajärjestelmä ja lääkevaihdon laajeneminen ovat olleet yhteiskunnan lääkekustannusten kasvun hillitsemisen kannalta perusteltuja uudistuksia, mutta samalla ne ovat heikentäneet dramaattisesti apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä. Ilman pikaisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä maankattava apteekkiverkostomme on vaarassa, maaliskuun alussa Apteekkariliiton toimitusjohtajana aloittanut Ilkka Oksala varoitti keskiviikkona Pohjanmaan apteekkariyhdistyksen kevätkokouksessa Vaasassa.

Oksalan mielestä apteekkitoimintaa tulee kehittää jatkossakin osana terveydenhuoltoa, mutta toimintaedellytykset on turvattava nykyistä paremmin. Hän muistutti, että apteekki on niitä harvoja terveydenhuollon palveluita, jonne voi tulla aikaa varaamatta ja jossa asiantuntijan neuvot ovat maksuttomia.

– Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lääkepoliittisia linjauksia vuoteen 2020. Haluamme olla aktiivisesti mukana tässä työssä. Apteekeilla on paljon annettavaa terveydenhuollollemme, mutta vain, jos apteekkien taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Tulevaisuuden linjauksissa pitäisi muistaa, että apteekit eivät ole lääkekauppoja, vaan tärkeä neuvonta- ja palveluverkosto maamme terveydenhuollossa, Oksala linjasi.

Linjaustensa vakuudeksi Oksala kertoi PricewaterhouseCoopersin ja Apteekkariliiton tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan apteekkien maksuttomat palvelut säästävät joka päivä 17 000 käyntiä yleislääkärin vastaanotolta ja 2 000 käyntiä päivystyksestä. Apteekkien ansiosta myös lääkemääräysten tarve vähenee 7 100 reseptillä päivässä ja 300 potilasta viettää yönsä kotona hoitolaitoksen sijaan.

– Rahassa mitattuna nämä vastaavat yhteensä noin 565 miljoonan euron vuosisäästöä, Oksala kertoi. (EK)

Lue myös: Apteekkien neuvonta säästää satoja miljoonia >