Tutkimusten mukaan apteekkien antama lääkehoidon aloitusneuvonta sitouttaa hoitoon ja lievittää pelkoja. Norjassa neuvonnan rahoittaa valtio, ja samaa mallia toivotaan myös Suomeen.

Norjassa on saatu ensimmäiset tieteelliset tutkimustulokset siitä, miten apteekkien antama lääkehoidon aloitusneuvonta auttaa hoitoon sitoutumisessa. Norjan apteekeissa on jo joitakin vuosia ollut käytössä Medisinstart-niminen palvelu, jossa potilaita opastetaan lääkkeen oikeanlaiseen ja turvalliseen käyttöön. Vuodesta 2018 lähtien palvelun on rahoittanut Norjan valtio.

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan apteekeissa annettu lyhyt, strukturoitu neuvonta lisää potilaan sitoutumista pitkäaikaiseen lääkitykseen. Lisäksi neuvonta hälventää lääkitystä koskevia huolia.

Tutkimuksessa seurattiin sydän- ja verisuonilääkkeitä käyttäviä potilaita. Etenkin statiinien käyttäjien keskuudessa lääkityksen sitouduttiin neuvontaryhmässä selvästi paremmin kuin verrokkiryhmässä.

Myös Iso-Britanniassa on aiemmin saatu vastaavia tuloksia. Siellä New Medicine Service -nimellä (NMS) tunnettua palvelua on tarjottu vuodesta 2011 saakka. Tutkimuksen mukaan palvelu sitouttaa potilaita lääkehoitoon ja alentaa terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia.

Neuvonnalla merkittäviä terveyshyötyjä

Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan vain noin puolet pitkäaikaislääkityksistä toteutuu suunnitellulla tavalla. Arviolta kolmannes uuden, pitkäaikaishoitoon tarkoitetun lääkkeen saaneista ei koskaan edes aloita lääkitystään.

Lääkehoidon aloitusneuvonnan ideana on, että parempi ymmärrys lääkehoidon hyödyistä ja lääkkeen oikeaoppisesta käytöstä auttaa lääkkeen käyttäjää sitoutumaan lääkehoitoon ja käyttämään lääkettä oikein. Aloituspalvelulla asiakasta voidaan tukea juuri silloin, kun tämä juurruttaa lääkkeen käyttöä osaksi arkeaan ja pohtii sen tarpeellisuutta sekä hyötyjä ja haittoja.

WHO on arvioinut, että parantamalla potilaiden sitoutumista lääkehoitoon voidaan väestötasolla saada aikaan merkittävämpiä terveyshyötyjä kuin uusien lääkkeiden kehittämisellä

Huolestuttavia käsityksiä

Suomessa lääkehoidon aloituspalvelua pilotoitiin syksyllä 2018 Lohjalla ja Hyvinkäällä. Apteekki Lohjanharjussa ja Willan Kehrän apteekissa tarjottiin neuvontaa tyypin 2 diabetesta sairastaville näiden aloittaessa diabeteslääkityksen.

Pakettiin sisältyi kaikkiaan kolme neuvontakertaa.

Lohjanharjun apteekkarin Päivi Järvisen mukaan neuvonta koettiin asiakkaiden keskuudessa tarpeelliseksi.

– Tapaamisissa paljastui huolestuttaviakin tilanteita. Asiakkaat eivät aina ymmärtäneet, mitä lääkettä heille oli ylipäätään määrätty. Koko tilanteesta saatettiin aluksi olla hämillään ja yllättyneitä.

Saman huomasi Willan Kehrän apteekin apteekkari Stina Parkkamäki.

– Moni totesi neuvonnan jälkeen, että ”nyt mä vasta ymmärrän tämän lääkkeen tarpeellisuuden”.

Jotkut sanoivat, etteivät aio aloittaa heille määrättyä lääkettä, vaan aikovat hoitaa itseään muilla tavoin.

Järvisen ja Parkkamäen mukaan monilla asiakkailla oli neuvontaan tullessaan epäluuloja heille määrättyä lääkettä kohtaan. Myös lääkkeen vaikutusmekanismit olivat epäselviä, samoin se, miten lääkettä ylipäätään otetaan. Säännöllisen käytön merkitystä ei aina ymmärretty.

– Osa ei ollut myöskään mitannut verensokeriaan. Kaikki eivät edes tienneet, mistä saa liuskoja sokerin mittaamiseen, Parkkamäki sanoo.

Lääkitystä kohtaan esiintyi myös vastarintaa.

– Jotkut sanoivat, etteivät aio aloittaa heille määrättyä lääkettä, vaan aikovat hoitaa itseään muilla tavoin, Päivi Järvinen kertoo.

Heille Järvinen totesi, että elämäntapamuutos on hieno tavoite, mutta lääkkeen käyttämättä jättämisestä pitäisi kyllä keskustella lääkäri kanssa ennen kuin lähtee hoitamaan itseään omin päin.

Tarve puhua

Sekä Järvinen että Parkkamäki huomasivat kokeilun myötä, että diabetespotilailla oli sydämellään paljon muutakin kuin lääkitykseen liittyviä kysymyksiä.

– Diabetes sairautena liittyy voimakkaasti useisiin eri elämänalueisiin. Moni olisi halunnut jatkaa käyntejä neuvonnassa ja puhua kaikesta mahdollisesta sairauteen liittyvästä, Parkkamäki sanoo.

Päivi Järvisen mukaan ensimmäinen puolituntinen tapaamiskerta saattoi mennä kokonaan siihen, että asiakas kertasi sairastumistaan ja sen aiheuttamia tuntemuksia.

– Oli tarve puhua tilanteesta ja saada siihen tukea.

Mutta kun alkushokista oli selvitty ja tietoa saatu lisää, osa asiakkaista aktivoitui ja hakeutui jopa omatoimisesti lisätutkimuksiin eri erikoislääkäreille.

– Palvelun ansiosta he voimaantuivat ottamaan selkoa myös muusta terveydentilastaan. Palvelulla oli siis myös kerrannaisvaikutuksia, Stina Parkkamäki huomauttaa.

Työlästä mutta palkitsevaa

Tällä hetkellä lääkehoidon aloituspalvelu jatkuu Lohjanharjun apteekissa maksullisena. Järvinen on myös ajatellut laajentaa palvelua astman hoitoon.

Parkkamäki puolestaan on laajentamassa palvelua myös verenpainelääkkeiden aloitukseen.

Jatkamaan kannustaa paitsi asiakkaiden saama apu, myös farmaseuttien työn monipuolistuminen.

Lääkeneuvonta on usein liian korkealentoista. Pitäisi puhua enemmän ihan perusasioista.

– Kun alun perin lähdin pohtimaan tätä palvelua, yksi tavoite oli rikastuttaa farmaseuttista työtä ja osoittaa sen arvo niin ammattikunnan sisällä kuin ulospäinkin. On farmaseutillekin antoisaa, kun pääsee hyödyntämään osaamistaan ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa rauhassa, Järvinen sanoo.

Moni farmaseutti onkin halunnut jatkaa neuvontaa. Sen katsotaan laajentavan paitsi toimenkuvaa, myös omaa perspektiiviä farmasia ammattilaisena ja asiakaspalvelijana.

Järvinen ja Parkkamäki kuitenkin korostavat, että työ vaatii jämäkkyyttä.

– Pitää osata pysyä jämptisti asiassa ja annetussa ajassa. Lisäksi on oltava äärimmäisen selkokielinen. Saatujen kokemusten perustella tuntuu, että lääkeneuvonta on usein liian korkealentoista. Pitäisi puhua enemmän ihan perusasioista. Tähän tarvittaisiin koulutusta.

Apteekkarilta palvelu vaatii ennen muuta aktiivisuutta perusterveydenhuollon suuntaan, jotta siellä osataan kertoa potilaille palvelusta. Lisäksi palvelun organisointi apteekissa vaatii panostuksia ja myös siihen soveltuvia tiloja.

– Työlästä palvelun järjestäminen on, mutta palkitsevaa, Parkkamäki summaa.

Arvokasta työtä, mutta kuka maksaa?

Kun neuvontaa saaneilta asiakkailta kysyttiin kolmen tapaamiskerran jälkeen, kuinka arvokkaana he saamaansa apua pitivät, palvelusta oltiin valmiita maksaman keskimäärin 46 euroa.

– Palvelusta oltiin siis valmiita maksamaan yllättävänkin paljon, mutta vasta sen jälkeen, kun sitä oli saatu. Etukäteen hyötyjä ei osata ajatella, eikä niistä siksi olla valmiita myöskään maksamaan, Parkkamäki sanoo.

Järvisen ja Parkkamäen mukaan Suomessa tulisikin pyrkiä Norjan malliin, ja neuvontapalvelua rahoitettaisiin julkisin varoin.

– Yhteiskunnan tahto tällä hetkellä on, että apteekit olisivat osa terveydenhuoltoa. Tämänkaltainen palvelu on nimenomaan sitä.

Tutkimus tulossa myös Suomen palvelusta

Suomessakin valmistellaan tutkimusta lääkehoidon aloituspalvelusta. Proviisori Anni Wartiainen aikoo tehdä aiheesta väitöstutkimuksen, mutta aineiston saamiseksi palvelun tulisi ensin laajeta nykyistä useampiin apteekkeihin ja isommalle asiakaskunnalle. Wartiainen toivoo, että apteekit lähtisivät ainakin kokeilemaan palvelun tarjoamista ja osallistuisivat tutkimukseen, jotta palvelusta saataisiin kokemuksia, ja käytäntöjä voitaisiin kehittää edelleen.

– Esimerkiksi Norjassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 67 apteekkia ja 1500 asiakasta, Wartiainen sanoo.

Wartiainen tekee jatko-opintoja Helsingin yliopistossa, ja innostui aloituspalvelun tutkimisesta aloitettuaan työt Willan Kehrän apteekissa.

– Näin pilotin tulokset ja innostuin. Olen myös työssäni nähnyt, että ihmiset kaipaavat tämäntyyppistä palvelua. Meillä farmasian ammattilaisilla olisi tässä paljon annettavaa ja potentiaalia, jota ei vielä hyödynnetä.

Wartiainen ja Apteekkariliitto lähestyvät apteekkeja kyselyllä, jossa kartoitetaan apteekkien kiinnostusta lääkehoidon aloituspalvelun tarjoamiseen ja tutkimukseen osallistumiseen. Samalla selvitetään muun muassa mahdollisia esteitä palvelulle.

Myös päättäjät ovat kaivanneet lääkehoidon aloituspalvelua apteekkeihin. Apteekkariliiton kesällä 2018 teettämässä päättäjä- ja vaikuttajakyselyssä 70 prosenttia vastanneista katsoi, että lääkehoidon palvelu tulisi aloittaa suomalaisissa apteekeissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 162 poliittista päättäjää ja vaikuttajaa.

Lisää aiheesta