Apteekit ovat Norjassa käytännössä kolmen kansainvälisen ketjun omistuksessa. Norjalaisapteekkari varoittaa Suomea siitä, mihin tilanne voi johtaa.

Norjan apteekkisektori on muuttunut valtavasti vuonna 2001 toteutetun sääntelyn purkamisen jälkeen. Valtaosa maan apteekeista, 85 prosenttia, on nyt suurten kansainvälisten ketjujen omistuksessa.

– Sääntelyn vapauttaminen on johtanut kolmen monikansallisen apteekkiketjun oligopoliin, sanoo apteekkari Felix Ally.

Hän toimii puheenjohtajana yksityisten apteekkareiden muodostamassa Apotekergruppenissa, joka perustettiin vuonna 2003. Jäseniä ryhmässä on 19.

Ally varoittaa Suomea siitä, mihin tilanne voi kansainvälisten apteekkiketjujen kanssa johtaa.

Tuotevalikoima kapeni nopeasti

Apteekkiuudistuksen taustalla oli tyytymättömyys apteekkien määrään, huonoihin aukioloaikoihin ja apteekkitoiminnan pysähtyneisyyteen.

Uudistuksen seurauksena apteekkien määrä nousi hieman alle 400:sta yli 830:een ja aukioloajat paranivat. Uudistus on kuitenkin kaventanut lääkkeiden tuotevalikoimaa.

Allyn mukaan ketjut päättävät apteekeissa myytävän tuotevalikoiman, erityisesti rinnakkaisvalmisteissa. Hänen käsityksensä mukaan tämä on johtanut siihen, että Ratiopharm/Teva on vetäytynyt kokonaan pois Norjan rinnakkaislääkemarkkinoilta.

Yksityisten apteekkareiden kannalta kaupankäynti suurten ketjujen joukossa on hyvin työlästä. Apteekin ansaintamalli perustuu siihen, paljonko se saa neuvoteltua lääkeyhtiöiltä alennusta normaalihintoihin nähden.

– Tämä on johtanut apteekkivalikoiman huomattavaan supistumiseen. Kun Suomessa apteekit pitävät valmisteelle esimerkiksi 3-4 rinnakkaisvalmistetta, Norjassa tarjolla on vain yhtä laatua.

Pienistä apteekeista ei myöskään löydy kalliita lääkkeitä.

– Kalliista lääkkeistä saatava marginaali on niin pieni, että pienet apteekit eivät voi pitää niitä varastossa ja asiakkaiden täytyy odottaa lääkkeitään jopa 24–48 tuntia, Ally kertoo.

Apteekit myytiin ketjuille

Uudistuksen yhteydessä Norja vapautti sekä apteekkien omistajuuden että perustamisen. Apteekin omistaminen sallittiin kaikille muille paitsi lääkäreille ja lääkeyrityksille. Yhdellä omistajalla saa olla rajaton määrä apteekkeja.

Apteekkiuudistuksen alkaessa lähes kaikki Ally kollegoista myivät apteekkinsa kansainvälisille apteekkiketjuille kahden vuoden sisällä. Moni on katunut sitä myöhemmin.

Felix Ally ei vastustanut sääntelyn vapauttamista, vaan näki sen mahdollisuutena. Hän myi entisen apteekkinsa ja muutti takaisin kotikaupunkiinsa Drammeniin, jossa hänen perheensä asuu.

Nykyään hänellä on apteekit Drammenissa 40 kilometrin päässä Oslosta ja Hokksundissa 60 kilometrin päässä Oslosta.

Norjan apteekkitiheys asukasta kohden on jo ylittänyt Suomen apteekkitiheyden. Apteekit sijaitsevat kuitenkin pääasiassa taajamissa. Esimerkiksi 60 000 asukkaan Drammenin kaupunkiin on keskittynyt 14 apteekkia.

Vastaavasti Norjassa on useita kuntia, joihin sääntelyn purkaminenkaan ei tuonut apteekkia.

– Ehkä apteekin perustaminen niihin ei ole ketjujen mielestä kannattavaa. Toisaalta yksi kollegoistani avasi hiljattain apteekin yhdessä tällaisessa kunnassa ja hänellä menee oikein hyvin, Ally pohtii.

Hinnat laskivat, mutta miksi?

Yksi syy sääntelyn purkamiseen oli Norjan viranomaisten tyytymättömyys lääkkeiden hintoihin. Valtio asetti reseptilääkkeille kattohinnat ja käyttöön otettiin lääkevaihto.

Lääkkeiden hinnat laskivat ja apteekkiketjut ottivat siitä kunnian.

– Hintojen lasku johtuu lääkevaihdosta. Todellisuudessa kolme suurta ketjua eivät ole kiinnostuneita kilpailemaan keskenään hinnoilla, Ally sanoo.

Hintauudistuksen oli tarkoitus tuoda säästöjä valtiolle ja isoja alennuksia asiakkaille, mutta lääkealan toimijoiden vertikaalinen integraatio mutkistaa kuviota.

Vertikaalinen integraatio tarkoittaa sitä, että sama toimija omistaa lääketukun ja apteekkeja. Tällainen omistajuus on Allyn mielestä erittäin huono apteekkien, asiakkaiden ja valtion kannalta, koska ketjujen omistajat voivat kanavoida voittonsa tukkusektorin kautta.

Joustakaa, älkää luovuttako

Suomessa on käyty keskustelua apteekkisääntelyn purkamisesta. Felix Allyn neuvo suomalaisille apteekkareille on selvä.

– Tiedostakaa trendit, osoittakaa olevanne joustavia ja löytäkää ratkaisuja. Älkää luovuttako.

Ally varoittaa Suomea erityisesti vertikaalisen integraation riskeistä. Norjassa kansainväliset ketjut kontrolloivat koko apteekkisektoria, eikä ketjujen toiminta ole läpinäkyvää asiakkaille, työntekijöille, viranomaisille tai poliitikoille.

– Kaikki neuvottelut käydään kansainvälisellä tasolla, eikä kansallisilla viranomaisilla ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa prosesseihin. Ketjuilla on niin paljon valtaa, että viranomaisilla on vaikeuksia saavuttaa terveyspoliittisia tavoitteitaan, hän sanoo.

**

Norjan suurimmat apteekkiketjut:

Apotek 1
Pääomistaja on saksalainen Phoenix, joka omistaa myös lääketukku Tamron sekä lääketukku Apotek 1 Gruppen AS:n. Norjan apteekeista 39 prosenttia on Apotek 1 -ketjun apteekkeja.

Vitusapotek
Pääomistaja on saksalainen Norsk medisinaldepot AS/ Celesio AG. Omistuksessa myös lääketukku Norsk Medisinaldepot AS. Norjan apteekeista 27 prosenttia on Vitusapotek-ketjun apteekkeja.

Boots apotek
Pääomistaja on brittiläinen Alliance Boots Holdings Ltd, joka omistaa myös lääketukku Alliance Healthcare Norge AS:n. Norjan apteekeista 19 prosenttia on Boots apotek -ketjun apteekkeja.

**

Lisää aiheesta