Päivitetty 16:45 Nikotiinikorvausvalmisteiden myynti laajennettiin apteekkien ulkopuolelle vuonna 2006. Lakimuutoksen nopeaa läpimenoa tuki silloinen sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.).

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että poliittinen päätöksenteko asiassa ei perustunut selkeään tieteelliseen näyttöön kansanterveyden edistämisestä.

Kansanedustajat tekivät päätöksensä pikemminkin oletusten, mielipiteiden ja poliittisten ideologioiden perusteella.

– Myynnin vapauttamista perusteltiin sillä, että se on yksinkertainen keino vähentää tupakointia ja edistää merkittävästi kansanterveyttä. Asiasta ei kuitenkaan ollut selkeää tieteellistä näyttöä, kertoo sosiaalifarmasian tutkija Terhi Kurko.

Tutkimuksessa käytin läpi kaikki lain valmisteluun käytetyt asiakirjat ja haastateltiin kahtatoista sen aikaista kansanedustajaa. Haastatteluista kävi ilmi, että laista tehtiin nopea poliittinen päätös, vaikka se sisälsi paljon ristiriitaisia asioita.

Lakimuutosta vastustivat voimakkaasti Lääkelaitos, farmasian alan ammattijärjestöt ja kunnat. Sen puolesta olivat kaupan alan etujärjestöt, useat terveyttä edistävät järjestöt, Kuluttajaliitto sekä yllättäen myös sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.

Ministeri oli vielä puolta vuotta aiemmin esittänyt nikotiinikorvausvalmisteille sairausvakuutuskorvausta.

– Kansanedustajien haastatteluista ilmeni, että nimenomaan Mönkäreellä oli valmistelevana ministerinä voimakas painoarvo lain läpimenossa. Myynnin vapauttaminen esitettiin eduskunnassa osana laajempaa kokonaisuutta, joten voidaan miettiä, tekivätkö kansanedustajat sen hyväksyessään itsenäisen päätöksen.

Tupakointi ei vähentynyt ratkaisevasti

Nyt tiedetään, ettei nikotiinikorvausvalmisteiden vapauttaminen edistänyt kansanterveyttä ratkaisevasti. Lain voimaantulon jälkeen valmisteiden myynti on kasvanut merkittävästi, mutta päivittäistupakointi on vähentynyt vuodesta 2006 miehillä vain yhdellä ja naisilla kahdella prosentilla.

Lakimuutos on vaikuttanut negatiivisesti apteekkien tupakasta vieroitustyöhön. Vielä 2000-luvun alussa se oli yksi apteekkien keskeisistä kansanterveyttä edistävistä toimista.

Tästä kaikesta voidaan ottaa opiksi.

– Tärkeää on, että kansanedustajat osaisivat tulevaisuudessa hyödyntää vielä paremmin tieteellistä näyttöä. Erityisesti silloin, kun he tekevät isoja, periaatteellisia, kansanterveyttä koskevia päätöksiä, Kurko sanoo. (EE)

Alkuperäistutkimus on julkaistu tuoreessa Health Policy –lehdessä.

Lisää aiheesta