Tutkimuksen mukaan protonipumpun estäjien käyttö ei ollut yhteydessä suurentuneeseen Alzheimerin taudin riskiin edes pitkäaikaisessa, yli kolme vuotta kestäneessä käytössä.

Närästyslääkkeisiin kuuluvien protonipumpun estäjien käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus.

Näiden lääkkeiden käyttö on iäkkäillä yleistä: yli kolmannes iäkkäistä käyttää protonipumpun estäjiä, todettiin saman tutkimusryhmän toisessa tuoreessa tutkimuksessa.

Protonipumpun estäjien yhteyttä Alzheimerin tautiin tutkittiin, koska niiden käyttö oli kahdessa aikaisemmin julkaistussa saksalaistutkimuksessa yhdistetty suurentuneeseen dementian riskiin.

Nyt julkaistu laaja suomalaistutkimus kumoaa nämä väitteet ainakin Alzheimerin taudin suhteen, joka on dementiasairauksista yleisin.

Tutkimuksen mukaan protonipumpun estäjien käyttö ei ollut yhteydessä suurentuneeseen Alzheimerin taudin riskiin edes pitkäaikaisessa, yli kolme vuotta kestäneessä käytössä.

Myöskään korkeampi annos ei suurentanut riskiä.

Tutkijat: Pitkäaikaiskäyttöä harkittava silti huolellisesti

Tutkijat toteavat, että protonipumpun estäjien pitkäaikaiskäyttöä tulisi silti harkita huolellisesti.

Aiempien tutkimusten perusteella pitkäaikaiskäyttö saattaa muun muassa heikentää kalsiumin ja B12-vitamiinin imeytymistä ja lisätä vakavien suolistoinfektioiden riskiä iäkkäillä.

Protonipumpun estäjien käytön yleisyyttä ja yhteyttä Alzheimerin taudin riskiin selvitettiin osana Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista rekisteripohjaista MEDALZ-tutkimusta, jossa seurataan vuosina 2005-2011 Alzheimerin tautiin sairastuneita suomalaisia.

Tutkimusaineistoon kuului 70 718 Alzheimerin tautiin sairastunutta sekä 282 862 vertailuhenkilöä, ja kyseessä oli laajin tähän mennessä asiaa selvittänyt tutkimus.