Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä

Lääkehoito   19.02.2016 08:27  UUTISPALVELU DUODECIM ISTOCKPHOTO

, Istockphoto

Protonipumpun estäjiä säännöllisesti käyttävien riski sairastua dementiaan on noin 40 prosenttia suurempi kuin muiden samanikäisten.

Närästyksen ja vatsahaavan hoitoon käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet on yhdistetty monien sairauksien riskiin.

Nyt julkaistussa saksalaistutkimuksessa lääkitykset liitettiin myös suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan.

Saksalaisten tutkimus perustuu 74 000 yli 75-vuotiaan rekisteritietoihin, ja niiden perusteella protonipumpun estäjiä säännöllisesti käyttävien riski sairastua dementiaan on noin 40 prosenttia suurempi kuin muiden samanikäisten.

Sama tutkijaryhmä löysi vastaavan yhteyden myös aikaisemmassa, pienemmässä tutkimuksessaan.

Protonipumpun estäjien on joissain hiiritutkimuksissa havaittu kulkeutuvan koe-eläinten aivoihin, joten periaatteessa dementiavaikutus voisi olla mahdollinen.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä on myös havaittu tavallista enemmän B12-vitamiinin puutosta, mikä voi altistaa dementiaoireille.

Aineiston luonteesta johtuen tuloksista ei voi päätellä, johtuuko yhteys vain ja ainoastaan protonipumpun estäjistä vai onko taustalla jokin muu sekä dementiaan että närästyslääkkeiden käyttöön liittyvä tekijä.

Ennen lisätutkimuksia ja tulosten varmistusta lääkärien voisi olla hyvä tarkistaa iäkkäiden potilaidensa lääkitykset.

Aiempien tutkimusten perusteella merkittävä osa protonipumpun estäjiä käyttävistä syö niitä turhaan tai liian pitkään oireiden jo päätyttyä.

Tutkimus julkaistiin Jama Neurology -lehdessä.

Arkisto


Miten lääkerahat kulkevat vuonna 2019?
14.12.2015 13:27 ERJA ELO

Lääkekorvaukset 14.12.2015 13:27 ERJA ELO


Riitta Andersinin muotokuva pääsi herraseuraan
11.12.2015 15:26 ERJA ELO

Apteekkariliitto 11.12.2015 15:26 ERJA ELO


Pekka Karttusesta apteekkineuvos
11.12.2015 14:00 INKERI HALONEN

Arvonimet 11.12.2015 14:00 INKERI HALONEN


Lääkereseptin voi pian kirjoittaa myös mobiilisti
11.12.2015 12:06 VIRPI EKHOLM

sähköinen resepti 11.12.2015 12:06 VIRPI EKHOLM


Ranskalaisen kapselivalmistajan ongelmista ei lisätoimia Suomessa
09.12.2015 12:36 TIINA KUOSA

Lääketurvallisuus 09.12.2015 12:36 TIINA KUOSA


Verkossa pärjää pienikin
09.12.2015 08:31 ERJA ELO

Uudistuva apteekki 09.12.2015 08:31 ERJA ELO


Apteekit keskivahvoja digiosaajia
08.12.2015 09:51 ERJA ELO

Uudistuva apteekki 08.12.2015 09:51 ERJA ELO


Keuhkoahtaumataudin oma teemapäivä helppo järjestää
07.12.2015 12:16 INKERI HALONEN

Apteekin lisäpalvelut 07.12.2015 12:16 INKERI HALONEN


Keuhkosairauksien hoitoon mallia Porvoosta
07.12.2015 11:15 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 07.12.2015 11:15 INKERI HALONEN


Liikuttavan hyvää palvelua apteekista
04.12.2015 12:00 ERJA ELO

Apteekki palvelee 04.12.2015 12:00 ERJA ELO